Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Kun olin ennen nuorra neinnä, Nuorra neinnä kasvavana, Niin mun keikkui keträpuuni, Kun veikon venehen kokka; Niin mun verkani vihotti, Kun isoni nurminiittu; Niin mun paisti palmikkoni, Kun kaunis kasarivaski; Niin mun huohti kaulahuivit, Kun on kullattu hopia, Tahi kukat kultalatvat, Keskellä kesäsyäntä; Helmukseni hempiämmät, Kaunihimmat karvaltansa, Kun on armas aamurusko, Kaunihimmat taivon kaarta, Sa'an karvan kantavata.
Meni sisko nostamahan: "Nouse poies Anni sikko, Anni sikko, aino neito, Nouse nuorra kuolemasta, Verävänä vieremästä, Kaunisna katoamasta!" Anni saattavi sanoa: "Enp' on nouse, sikko rukka! Enp' on nouse, enkä huoli; Virhu olit virkannalta, Karhu olit karjunnalta, Susi suusi auonnalta."
Niinpä niin nuorra naida pitää, vaatii se siihen vielä vanhanakin, niinkuin sananlasku sanoo emäntäähän tässä tarvittaisiin, joka talon kunnossa pitäisi. Vaan mahtaisiko tuosta meidän Annusta olla? Annun laista minä aina olen ajatellut ja miettinyt, joka ei tyhjää koreile eikä kopeile ettehän pane vastaan, jos hän itse suostuu?
Suurella kunnioituksella tytöt katsoivat Anna Sohviin, joka loistavin silmin heille hymyili. »Ja kaksi vuotta ennen hän sen jo olisi tehnyt, ellen minä pannut vastaan. Hupsu! Tietäiskö sitä nuorra olleensakaan, jos kuudentoista vanhana miehelle menisi. Ikään kuin ei siihen iloon vähemmällä ennättäisi.» Anna Sohvi se vaan nauroi ja kuunteli.
Meni veikko nostamahan: "Nouse poies Anni sikko, Anni sikko, aino neito, Nouse nuorra kuolemasta, Verevänä vieremästä, Kaunisna katoamasta!" Anni saattavi sanoa: "Enp' on nouse, veikko rukka! Enp' on nouse, enkä huoli; Virhu olit virkannalta, Karhu olit karjunnalta, Susi suusi auonnalta."
Sä Pohjan ilman, luonnon vilppautta Kun nuorra rintahasi hengitit, Sen voimaa, tarmoa, sen raittiutta Ja jylhää mahtavuutta ihailit. Ja taivahalla revontulten vyöhyt Kun silmiis talvi-illoin lieskasi, Tai toisekseen kun turhaan keskus-yöhyt Se päivän laskemista vartosi;
Ei sitä tieä ihmisrukka, Mitä syöä syntisparan Vasta vanhana pitääpi, Kun ei nuorra näitä nähty, Noita ruokia rumia." KELLON KYL
Ei sitä tuolla lailla ennen minun nuorra miestä ollessani sulhanen morsiantaan tervehtinyt, eikä morsian sulhastaan. Kun rinta vavahti, niin toinen toistaan kaulahan kavahti, sanoi hän, ja kun oli kärryn aisat alas laskenut ja pyöräyttänyt hevosen aisoista, survaisi hän vielä kerran heitä vastakkain.
Kaunis oli kesäinen lauantai Matin nuorra miessä ollessa, kun hän kylän töistä kulki uudismökilleen ja tapasi tiepuolessa ikivanhasta koivusta visaisen pakkulan. Huolellisesti irtautti hän sen koivun kyljestä ja kantoi kuin karitsan mökilleen se oli siihen aikaan, kun hän vielä oli mökillisenä. Kesän hän sitä kuivaili ja aina väliin tarkasteli ja talven pitkän sitten puhdetöinään vuoleskeli.
Kovat päivät tulivat Kinturille eteen sen veron vuoksi kohta alusta. Mutta hän oli nuorra voimakas kuin karhu. Lapsia he rupesivat saamaan joka toinen vuosi, ja kahdesti syntyi kaksoset. Marillekin tuli kovat eteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät