Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Kummastellen huoneitten kauneutta kulki Johannes Marian kamariin Marian sivulla. «Tässä on minun uusi nukkeni, ja sen nimi on Sohvia Maria; se oli äitinikin nimi, mutta hän kuoli. Eikö Sohvia Maria ole kaunis?« Johannes piti nukkea kädessään ja silitti sen posliinipäätä. «Onko sinulla nukkea ollut?« kysyi Maria. «Ei!
Niiden joukossa oli myöskin kaksi nukkea, joista toinen oli uusi ja toinen vanha. Eikö olekin tämä minun nukkeni kaunis? kysyi Julia, näyttäen hänelle sitä uutta. On, se on hyvin kaunis. Mutta tuo on ruma, jatkoi tyttö, osoittaen sormellaan vanhaa. Niin, se on vanha ... mutta kyllä minusta vanhalla on kauniimpi hame kuin uudella. Niinkö sinusta? Niin. Tiedätkö mitä? No?
Ellenin silmät seurasivat häntä miekan tavalla askel askeleelta ovelle saakka. Siinä mies pysähtyi. Hänen ylpeytensä oli loukattu, hänen ilkeytensä riensi avuksi. Te ette ole kohtelias, nukkeni; vaan koska se näyttää olevan talon tapa, enkä minä voi sitä noudattaa, niin minä menen. Ymmärtäkää minua oikein! minä menen itsestäni, en anna käskeä itseäni ulos!
Minä, joka vielä viidentoista vuotisena mielelläni leikin nukkeni kanssa, minä olin nyt nuoren pappismiehen ystävä ja uskottu. Minä tiesin nyt selvään, ett'en minä enään ollut lapsi, enkä minä enään ajatellut enkä uneksinut muuta, kuin niitä velvollisuuksia, joita minulla ystävänä oli.
Useasti kyllä näin äitini ja sisarteni itkusilmissä tuumailevan keskenänsä, mutta kun kysyin: »Mitä itket, äiti kulta?» silloin hän hymyili vastaani, enkä minä jäänyt miettimään, oliko tuo hymyileminen surunsekaista, vaan menin nukkeni kanssa juttelemaan ja olin taas tyytyväinen.
"Tiedättekö, miten ylistetyitä kohdellaan?" huudahti hän kovemmin. "Ne kohotetaan korkealle halvan ihmisjoukon ylitse. Katsokaa, noin, noin te höyhenen painoinen, mitä sievin pikku nukkeni!" Minä liitelin äkkiä korkealla ilmassa ja olisin voinut koskea kattoon käsilläni, sillä ylikerran huoneet olivat jotenkin matalat.
O on!« vastasi Johannes. «Minun nukkeni osasi käydä ja puhua, vaikkei kukaan hänen kieltänsä ymmärtänyt«. «Voi, anna minulle se nukke, joka osaa käydä ja puhua, niin saat sinä tämän!» Eikä nyt Marian uusi nukke ollut hänen mielestänsä minkään arvoinen enää. «Ei sitä ole minulla enää. Kun halla kävi Metsämaassa, myi isäni sen«, sanoi Johannes huoaten. »Mikä sinun nukkesi nimi oli?« kysyi Maria.
Niin, hyvä on haastella, kun puhuu kieltä, jota ei kukaan ymmärrä." "Tiedätkö", sanoi Hilja, "juuri niin on minunkin puroni laita. Kuin minä pasikoin siinä ja pesen nukkeni vaatteita, niin näkyy minusta niinkuin joku kurkistaisi vedestä minulle vastaan, nyykähyttäisi päätään ja sanoisi: "minä tiedän jotain, jota sinä et tiedä!" "Sinä näet oman kuvasi vedestä", sanoi Juhani.
Päivän Sana
Muut Etsivät