Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


Hetkinen oli kolkkoa hiljaisuutta, vaan kohtapa miehet alkoivat sotalaulunsa lievittääkseen eron tuskaa sekä itselleen että niille, jotka jäljelle jäivät. Ylös te, hurskaat sankarit, nouskaa! Huutaa meille synnyinmaa. Taivas ja maa ovat veriruskeat! Huokaavat perheet tuskissa.

Isäntäkin katsahti kenkiin ja aivan todellakin ne heiluivat. Arvasi hän, ettei ne sentään illalliseltaan heilu ja jatkoi hämmästymättä tointaan. "Pojat, nouskaa pois, nouskaa pois. Kalle, sinä myös. Alkakaa laittaa rekiä, päivän tultua pääsee heti lähtemään.

Samassa muistan kaiken muunkin ja pöllähdän pelästyksissäni ylös. Olenko nukkunut liian kauan, onko myöhästytty? "Nouskaa, nouskaa! On lähdettävä heti!" Ovi aukeaa. "Ei ole vielä mitään kiirettä, vielä te ehditte." On pieni pettymys, että täti sittenkin on noussut, vaikka oli sovittu, ettei kukaan nouse herättämään. Mutta hänellä on aitan rappusilla kahvit ja maidot ja voipullat.

"No, niin, nouskaa nyt ylös... Ei ... ei ... ei ... ei niin suoraan ... näin syrjittäin ... no niin ... loikataan vähän vettä ... no nyt on hyvä." Siihen lopetti eukko tarinoimisensa ja siihen se työkin päättyi. Verkalleen asteli kappalainen saunasta pois ja ajatteli eukon elämänvaiheita. Postinkuljettaja palasi takaisin kyytimatkaltaan.

Kreivi Lejonborg tuijotti kauan ja tarkkaan vierasta herraa, jonka kasvot hän arveli nähneensä ennenkin ja jonka ääni oli sama, mikä oli kaikunut hänen korviinsa alhaalla kellarissa, ennenkuin hän oli menettänyt tajuntansa. Nouskaa, herra kreivi! toisti vieras; mitä siinä tuijotatte?... Ettekö tunne minua enää? Täytyykö minun ehkä kantaa teidät pois sohvalta? Poliisimestari!

Hänen perässään tuli apulainen, synkkänä ja päättävän näköisenä; sitten vahtisotamiehet. Menivät minun oveni ohi ja pysähtyivät viereisen kopin ovelle. Ja minä kuulen kuinka tirehtörinapulainen huutaa kummallisella äänellä: »Losinsky, nouskaa, pankaa yllenne puhtaat vaatteetNiin.

Ei soi kannel enää Karin talossa kostoa katkeraa hänkin hautoo. Nouskaa suksillenne! OLAI Paloivat sukseni ILPOTAR Saat minulta sijaan ... ottakaa meiltä! JORMA Sinulta?

Suuri kello, suuri kello kirkon tornissa Vahdin kanssa, vahdin kanssa astuu sovussa. Yöks' jo päivä taipuu, Lapset maata vaipuu. Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik. Vanha kello, vanha kello käypi seinällä, Huutaa meille, huutaa meille: nouskaa sängystä! Aamuhetki raitis Onpi kullan kallis! Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik. Niin käy aika, niin käy aika Luojan tahdosta.

Kaarle XII katseli häntä miltei kummastellen. Leppeä hymyily levisi hänen tuimille huulilleen, hän ojensi Eevalle kätensä ja sanoi: Nouskaa ylös! Minua ilahduttaa, että ruotsalainen nainen ei pelkää. Kuka on käskenyt teitä puhumaan minulle Suomenmaan puolesta? kysyi hän edelleen leppein kasvoin.

Jo vuoret nouskaa, kohotkaa kukkulat, Tasalle Taaborin ja Hermonin! Jo kansat kasvakaa, yletkää ihmissuvut Mitalle Israelin sankarin! Hän, voiman Herra, lähtee linnastaan, Kuin Siinain vuorest' aurinko. Kointähti hällä airut on, Hän tiellään kaikki tähdet vaalentaa. Hän vihanvallat, kostokansat kukistaa.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät