Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Eihän tuo ilkiö pitänyt mitään huolta minusta. Nora. Vaan nyt on tyttäresi varmaan unohtanut sinut. Lapsenpiika. Eipä niinkään. Kirjoittihan hän minulle kirjeen, sekä silloin kun pääsi ripille että silloin kun meni naimisiin. Lapsenpiika. Eihän pikku Nora-paralla ollutkaan mitään muuta äitiä, paitsi minua. Nora.

Vaan ne, arvaan ma, kuluvat talouden tarpeihin ja niin moniin muihin turhuuksiin, ja sitten saan minä taasen maksaa ulos. Nora. Mutta, Torvald Helmer. Sitä et voi kieltää, rakas Noraseni. Et usko kuinka kalliiksi miehelle käy semmoisen linnun pitäminen! Nora. O hyi, kuinka sinä voitkaan puhua semmoista? Minä, joka todellakin säästän minkä suinkin voin.

Onhan Helmer niin kuin näinkin minun taskussani. Nora. Vielä senkin jälkeen? Vaikka en minä enää ? Krogstad. Unohdatteko sitten, että silloin on teidän jälkimaineenne minun käsissäni?

Kyllä, kyllä; mutta kuinka voit uskoa ? Nora. Silloin todista sinä, että se ei ole totta, Kristiina. Minä en ole ollenkaan hullu; minä olen aivan täydessä järjessä; ja minä sanon sinulle: asiasta ei ole kukaan muu tietänytkään; minä yksin olen kaikki tehnyt. Muista se. Rouva Linde. Kyllä muistan. Vaan enpä käsitä tätä kaikkea. Nora. Oh, kuinka sitä voisitkaan käsittää?

Etkä ajattele sitä, mitä ihmiset tulevat sanomaan. Nora. Sitä en voi ollenkaan ottaa lukuun. Sen vain tiedän, että tämä tulee minulle välttämättömäksi. Helmer. Oh, se on kauhistavaa. Näin voit sinä laiminlyödä pyhimmät velvollisuutesi. Nora. Mitä sinä siis luet minun pyhimpiin velvollisuuksiini? Helmer. Ja sitä minun on tarvis sanoa sinulle!

Minä huomaan kyllä, ettei teidän ystävällenne saata olla suotuista joutua semmoiseen tilaan, jossa hän voi töytäistä yhteen minun kanssa; ja minä huomaan nyt myös, ketä minun tulee kiittää siitä, että minua ajetaan pois. Nora. Vaan minä vakuutan teille. Krogstad. Niin, niin, niin, lyhykäisesti: vielä on aikaa ja minä neuvon teitä käyttämään vaikutusvoimaanne estääksenne sitä. Nora.

Nora (mietiskellen, puoleksi hymyillen). Niin joskus kenties; monen vuoden perästä, kun en enää ole niin kaunis kuin nyt.

Niin; olihan meillä rahat; ja lääkärit kiiruhtivat matkaamme. Niin läksimme kuukautta myöhemmin. Rouva Linde. Ja miehesi tuli aivan terveenä takaisin. Nora. Terveenä kuin tervakanto. Rouva Linde. Mutta tohtori? Nora. Kuinka? Rouva Linde. Olipa minusta kuin piika olisi sanonut tohtoriksi sitä herraa, joka tuli tänne samalla kertaa kuin minäkin. Nora.

Eikä yhtään lasta? Rouva Linde. Ei. Nora. Ei mitään siis? Rouva Linde. Eipä suruakaan eikä kaipausta, joka mieltä kalvaisi. Rouva Linde. Nora. Niin peräti yksinäsi. Kuinka se mahtaa olla kauhean raskasta sinulle. Minulla on kolme kaunista lasta. Niin, nyt et saa heitä nähdä, sillä he ovat ulkona piijan kanssa. Vaan kerro minulle nyt kaikki Rouva Linde. Ei, ei, ei, kerro mieluummin sinä. Nora.

Sinä et ymmärrä minua. Enkä minäkään ole koskaan ymmärtänyt sinua ennenkuin tän'iltana. Ei, älä keskeytä minua. Kuule vain mitä sinulle sanon. Tämä on tilintekoa, Torvald. Helmer. Mitä sillä tarkoitat? Nora. Helmer. Mikäs se olisi? Nora. Kahdeksan vuotta olemme jo olleet naimisissa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät