Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Minä olin alkanut puhumaan, mutta pian vaikenin minä. "Tiedättekö te, miksi minä olen niin iloinen?" sanoi hän, "niin iloinen, teidät nähdessäni? Miksi minä teitä tänään niin rakastan?" "Noh miksi?" kysyin minä ja sydämeni lakkasi sykkimästä. "Minä rakastan teitä sentähden, koska te ette ole rakastunut minuun.
"sinun ei ole syytä siihen, että sinun täytyi hävetä isääsi. Tästä meidän tulee surkutella sinua, mutta meidän ei ole oikeus halveksia sinua siitä. Noh, entä muuta?" "Kun tulin takaisin kotiin," lausui Konrad tyynempänä, "katselin minä isäni papereita ja asiakirjoja, ja havaitsin, että hän että hän mutta totuuden täytyy tulla ilmiin että hän oli kovasti pettänyt teitä, rouva Rembrandt.
Kahvi on melkein kylmää ... minun täytyy varmaankin antaa lämmittää sitä... Rouva M. Herranen aika! pikku Patrunessani ... älkää suinkaan! kylmänä ja lämpymänä, aina se on kylläksi hyvää minulle. Noh, rouva Mellander, noh ... mitä uutta? Rouva M. Niin, armoseni! nyt olen saanut, Jumalan kiitos, kaikista selkoa ... palan sokeria lisäksi pyytäisin... Rouva D. Noh, kertokaa, kertokaa oitis!
Silloinhan olisivat kuten yhteiskoulussa! Ei, ei millään ehdolla! Noh, otetaan sitte vain poika. Sinulle tulisi, luulen minä, liikoja vaivoja tytöstä. Katsoppas, mitähän täytyy, kun vanhemmaksi tulevat, saattaa ulos maailman tanterelle, ja sitä sinä et enään silloin jaksaisi. Jumala varjelkoon! En minä sellaisiin ryhtyisi. Mutta kuuleppas, onko sinulla tiedossa sellainen poika, josta puhuit?
Omaa mainettani en myöskään ole koskaan häväissyt..." "Noh, soh, eihän tässä mitään puolustuksia tarvita. Minä tahdon tyttäreni suurempaan ja rikkaampaan taloon. Siinä se on koko asia.
Noh, Mrs Bawtreyllä on pieni tila vuokralla, josta hän vuotuisesti maksaa vaan 8 puntaa, joka on hyvin vähän. Hän tahtoo 45 puntaa kontrahdin siirtämisestä toiselle, mutta tämä siirtäminen ei voi tapahtua ilman minun luvattani; ja minä voin saada 12 puntaa vuodessa kohtuullisena vuokrana useammilta kunnon hyyryläisiltä.
Mutta pieni vanhanpuoleinen mies, jolla oli leveä ja suuri paidankaulus ja joka oli tiheihin tupakansavun pilviin peitetty, niin ettei muuta näkynyt kuin kasvot ja mainittu kaulus, sanoi tuimalla äänellä: "Tämä on klubi." "Tämä on klubi," toisti kapteeni, nuoreen ystäväänsä kääntyen. "Noh niin, se on omituista! Enkö minä sanonut, matkalla ollessamme, että kenties sattuisimme saapumaan klubiin?"
Minä lahjoitan niitä nuorille ladyille. He panevat niitä albumeihinsa, luulen minä. Ha! ha! ha! Steerforth nauroi sydämellisesti, ja minä nauroin myöskin. "Hyvä, hyvä!" hän sanoi, läjähyttäen vähäisiä polviansa ja seisaalle nousten, "tämä ei ole mitään tointa. Noh, Steerforth, tutkikaamme pohjoisnavan seutuja ja suorittakaamme asia".
"Noh, olkoon menneeksi," sanoi sitten herra Liborius "ei minulla itselläkään ole suuria varoja, mutta, poikaseni, sen minä lupaan sinulle, ett'ei sinun äitisi tarvitse jättää huonettansa, vaikk'et sinä koskaan palaisi retkeltäsi jäämereltä. Lohdutukseksi sinun matkallasi tahdon minä kumminkin luvata sen, ja sinä saat nähdä, ett'ei vanha Liborius sanaansa syö. Tule nyt myötäni!
Tuo varsinainen innokas rakkaus kyllä syntyy jälkeen päin, kunhan nyt vaan suosionne saavuttaisin, Liisani saatatteko minulle lempenne luvata? Noh! Voitto! VOITTO. Te siis suostutte, eikö niin? LIISA. No olkoon niin! Mutta te kovasydäminen, ette minua huomannutkaan! VOITTO. Minä olin sokea narri! Vaan nyt aukeavat silmäni ja minä näen taivaan edessäni!
Päivän Sana
Muut Etsivät