Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
ANNI. Tämän nimi on Anna-Maija, tämän Anna-Kaija, tämän Anna-Liisa ja minun nimeni Anna aina onni. HUOTARI. Mutta mehän olemmekin vanhoja tuttuja! Et taida muistaa? ANNI. Tottahan toki! Yritit minua kosimaan, mutta keskeytyi. HUOTARI. Hyväpä kun muistutit, että voin nyt jatkaa. ANNI. Ensin sinun on kosittava sisaruksista vanhinta.
4 KANSALAINEN. Niin, ja rehellisesti; se sulle parasta. CINNA. Nimeni? Minne matka? Missä asun? Poikamieskö olen vai nainut? Siis, vastatakseni jokaiselle suoraan, lyhyesti, järkevästi ja rehellisesti, sanon järkevästi: olen poikamies. 2 KANSALAINEN. Ne siis hulluja, jotka naivat; niinkö? Varo vaan ett'et saa könttiis. Jatka; suoraan! CINNA. Suoraan, menen Caesarin hautajaisiin.
Sen minä tiedän kirjeestä, joka on toverini taskussa. No sittenhän kaiketi pitäisi sinun ymmärtää että minun täytyy saada tuo kirje käsiini, sanoi d'Artagnan. Siis ei mitään viivyttelemistä eikä empimistä, vaan laita luusi kohta matkalle, sillä niin vastenmielistä kuin minulle onkin ruveta toistamiseen tahraamaan miekkaani tuommoisen konnan verellä, vannon kunniallisen nimeni kautta että...
Toverit, jos olette ymmärtäneet sanani ja hyväksytte ne, niin vastatkaa! Olemme, hyväksymme! huusivat useimmat ja heiluttivat hattujaan. Hyvä, minä olen siinä tapauksessa kapteeninne. Nimeni keskuudessanne on Becker. Minä johdan teidät iloisiin seikkailuihin, nautintoihin ja rikkauteen. Te jätätte kohtalonne minun käsiini. Minä ohjaan sitä kuin mies, ja voi minua, jos petytte!
Tuo ajatus, joka häntä sitten seurasi koko päivän, sai hänet vallan pois suunniltaan, aivan kuin olisi joku toinen eikä hän itse keksinyt sen. "Tyhmyyksiä, joutavia! Kuinka voi ajatella jotain niin mieletöntä! Minä, joka en tosiaankaan ole nähnyt naista, jolle tahtoisin antaa nimeni, minäkö naisin erään ... ha ... haha ... se on naurettavaa, totta tosiaan, sehän on vallan naurettavaa..."
Mutta äkkiä kuuluu toisesta rivistä nimeni, kuten se venäjäksi sanotaan, ja sitten suomeksi: »Olkaa niin hyvä, antakaa se loppu minulle!» En ollut tähän asti tiennyt laisinkaan, että aivan lähelläni oli suomalainen. Tuo ei ollut varmaankaan rohennut tunnustaa olevansa tschuhna. Nyt oli kuitenkin niin tärkeä hetki, että pelko katosi.
Rotterdamista, armollinen herra ... tai oikeimmin sanoen: Amsterdamista. Tai kenties Alkmaarista. Alkmaarista? toisti Ruys arasti. Ei, vaan niinkuin jo sanoin, Amsterdamista... Me olemme maanmiehiä. Nimeni on Vanloo. Onko nimi tuttu? On maar... En minä ole ainoa, joka tiedän, että meidän maamme mainio kansalainen on täällä.
Veljet! huusi hän onnesta läikkyvin silmin. Tietäkää, ett'en ole enää mikään Koiramäki, vaan nimeni on tästälähin oleva Aatami Aataminpoika Armfelt Kehnosuon kylästä! Niin Aatami onnensa houreissa huikahti, vaan sitten muisti hän seisovansa sairaan kirjoissa, jonkatähden valitti päätänsä kovin huimaavan. Pian tuli kuuluksi kaikille Aatamin jo ennestään kuuluisa uusi nimi.
Hänen täytyi saada aikaa, rauhassa kootakseen itsensä, että sitten voisi tyynesti harkita mikä on viisainta ja parasta tahi ainakin viisaampaa kuin syöstä naimisiin kenen kanssa tahansa. Minä lainasin nimeni, ettei hän tekisi vielä suurempaa tyhmyyttä.»
NEITSY JANNE. Minulla on asiaa kapteenille. Nimeni on kirkonkirjojen mukaan Johannes Poikonen, mutta minua sanotaan Neitsy Janneksi. Minä haluaisin päästä merelle. JUNKKA. Miehistymään? NEITSY JANNE.
Päivän Sana
Muut Etsivät