Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
VIIVI. Rouvineen! Kirjoititteko rouvineen? KEKKONEN. Niinhän minä VIIVI. Se oli jokseenkin sopimatonta pilaa, se minun täytyy sanoa. Mitä minulla teidän nimellänne on tekemistä. Omanihan vaan KEKKONEN. Voi peeveli! Mutta kun luulin VIIVI. No, mikä on tehty, se on tehty. Itsellänne teillä siitä voi olla suurimmat hankaluudet. KEKKONEN. Miksikä ajaksi kahvia.
*Rosmer*. Minä tiedän, että hän kirjoitti teille. Saitteko puhutella häntä? *Mortensgård*. Sain, vähän. *Rosmer*. Minun mielipiteeni ovat muuttuneet monessa asiassa. Voin melkein sanoa kaikissa. *Mortensgård*. Niinhän sitä neiti sanoi. Ja siksi minä arvelin että tulisin ylös ja puhelisin vähä pastorin kanssa siitä. *Rosmer*. Mistä, herra Mortensgård?
Kai herrakin antaa apuaan, Siell' uhkavi nälkähätä. Niin, niinhän tuota nyt kerrotaan, Se kovin on ikävätä. Kakskymmentä antoi herra von Tuo summa nyt kenties riitti! Kakssataa tuhatta itsell' on. Ja keräysmies se kiitti. Ja rahoja karttuu paperiin, Ja monta on armollista. Ja Peltosen, muonarenginkin, Jo tupahan tuodaan lista.
Ja nytpä se, vimmoissansa ja häpeissänsä turhista yrityksistään, kaksinkertaisella raivolla ryntäsi jälleen lumeen ja pieksi ja ryöpytti sitä niin ankarasti, että se sakeana savuna vaan kohosi ylös tähdettömälle taivaalle. Näytti siltä kuin olisi tuuli tahtonut kaiken vihansa purkaa tätä voimatonta olentoa kohti. Niinhän tekee usein ihminenkin.
Pää-asia onkin, että itsekukin mies pitää perheestänsä ennen kaikkia huolta, sillä niinhän valtakunnan onni ja toimeen tulo on parhain turvattu. Se onkin huolimattomuus perheen hoitamisessa, joka etupäässä hämmentää onnellisuuden ja kurjuutta lisää. VIIDESNELJ
Minä kysyn: mitä hän siitä huononi, kun hänellä oli puhdas omatunto? Olisin sanonut hänen sijassaan, koska hän nyt kerran oli niin miehevä: kuulepas, hyvä Bernardus vai mikä lienet, neuvon sinua kunnioittamaan isääsi! Mutta niinhän hän sanoikin! huudahti pieni Liisa Kreeta, joka oli vuodattanut katkeria kyyneliä kuunnellessaan edellisen kertomuksen alussa esitettyä surullista tapausta.
Silloin tulen tappamaan. Itsesi ja suksimiestesi tulee olla minulle ja miehilleni apuna ajossa ja majoittaa meidät niinkuin ennenkin. Niinhän toki, kuten vain parhaiten voidaan.
Minä olen muskettisoturi vaan toistaiseksi, sanoi Aramis nöyrästi. Kyllä näkee ett'ei hän ole kaukaan saanut sanomia lemmityltänsä, sanoi Athos hiljaa; mutta mitäs siitä, se on meille tuttu asia. No, niin! sanoi Porthos, minun mielestäni on tässä varsin helppo keino. Mikä? kysyi d'Artagnan. Hän on luostarissa, niinhän sanoit? kysyi Porthos. Niin.
»Silloin toi isä nuo teekupit ja muita posliiniastioita tuliaisia. Minä muistan, kun isä niitä arkustaan nosteli, ja tuon kulhon kun otti, niin sanoi: tästä me nyt syömme yhdessä joulupuuron. Ja niinhän me syötiinkin.» »Minä muistan, äiti. Isä kiikutteli minua jalalla, otti sitten polvilleen istumaan ja pyyhki parrallaan minun poskiani. Isällä oli suuri musta parta.
Sillä jos te ette meille anna noita miljonia, niin teidät ammutaan, ja sallitaan sotamiesten ryöstää Juutalaiskaupunkia." "Mayer Anshelm, ole armollinen", huusi Gudula, "pelasta kurjat uskolaisemme. Antaunnu väkivallan alle!" "Niinhän minä teenkin, sentähdenhän minä annankin henkeni alttiiksi", lausui Mayer Anshelm juhlallisesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät