Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
" Niinhän se sanoi Tuovilankin Taavetti, ettei se käynnissä eelle päästä ... ei ketään, vaikka juutas olkoon.
Hyvä on pirtti pikkuinenkin, kota kolmisoppinenkin, kun se on omasta taasta. Niinhän tuo laulaa runoilijakin: »Suuruutta emme rukoile, me pienuutehen tyydymme»... Siinä se aika kuluu pahallakin ilmalla, sanoi Auno kun kuuli kellon lyövän kahdeksan.
Niin, niinhän se onkin ja aivan varmaan, sillä tunsihan jo hajustakin ett'ei tuo aine vettä voinut olla. Hyi! oikeinhan niistä paha haju löyhkäili, ja samalla tarttui itsekukin nenäänsä valitellen »aijai kuinka ne haisevat!» Sunt pueri pueri, pueri puerilia tractant.
Niinhän tuo siihen nähden näyttää, mutta on sitä taas tänä päivänä niillä ollut joka taskussa, sanoi isäntä ja painoi kaappinsa oven kiinni, pyöräytti lukkoon ja pisti avaimen taskuunsa. Samassa kuului salista juoksevia askeleita, ovi aukesi, ovenrakoon ilmestyivät Martan pyöreät kasvot: »Kylpemään!» Menkää te insinöörit ensin, sanoi emäntä ja nousi pöydältä kahvineuvoja korjailemaan pois.
Eräs kielekäs eukko tiesi sanoa, että pitäisi kadonnutta soitettaman, niin hän kohta tulisi näkyviin. Niinhän oli Jussilan Kyllikki ja Variksilan Muurikki löytynyt; kaksi viikkoa olivat ne olleet tietämättömissä, mutta niin pian kuin erään tietäjän neuvosta kirkonkelloa oli soitettu, seisoivat Kyllikki ja Muurikki kaikkein kummaksi kotivainiolla, missä surullisesti ja nälkäisinä ammoivat.
Ah, olihan minullakin paljon mielessä! älä vaan naura minulle, hyvä Reinhold! katsos, minä arvelin, miten hauskaa olisikaan valaa suloisen Roosan kuva puhtaimmasta hopeasta, mutta sehän on ainoastaan lapsen työtä, vaan sinä! sinä! miten hän niin lempeästi, niin kaiken kauneutensa herttaisessa loistossa sinulle hymyilee! ah, Reinhold Reinhold! sinä onnen lapsi! miten silloin puhuit, niinhän nyt todella käykin! me olemme molemmat kilvoitelleet, sinä olet voittanut, sinulle oli voitto tulevakin, mutta minä puhun veljenäsi kaikesta sydämmestäni.
Niinhän sitä olisi kuin likinäköinen, joka tirkistää taivaalle ja väittää, ettei siellä tähtiä olekaan, sentähden ettei hänen silmänsä niitä näe. Uskoko ei saisi ulottua pitemmälle kuin silmä kantaa? Ehei! Sen sanon vielä kerran, että uskoa ihminen tarvitsee joka asiassa ja joka aikana, nuorena varsinkin. Sellainenko se on se Elinan onnittelupuhe? Elina nauraa heläytti iloisesti.
Eikö se sitten ole tarpeeksi suuri? Mutta eihän se ... enhän minä ... hyvänen aika...! Minä olen tietysti päättänyt vain itseni mukaan ... minä jos menisin ripille, olisi se merkki siitä. Niinhän sen pitäisi olla, vaikkei aina ole. Mutta suokaa anteeksi, jos minä sitten käsitän teitä vieläkin vähemmän. Ja hänen tahtonsa on tietysti teidän lakinne! sanoi Olavi kiivastuen.
Vaimo, mies ja heidän pieni poika Suojatta on taivaan alla aivan, Kunnes taasen työllä hikisellä Saivat mökin pienen suojaksensa. Nyt on poissa vaimoraukan miesi, "Puitta, tuletta on mökin liesi," Mutta Herra elää, orpoin isä Niinhän vaimo tyytyvältä näyttää, Kuin ois kyllin kystä aitassansa.
"No niinhän se on, niinhän se on. Vaan ehkäpä tässä tunnetaan mitä se on. Nostahan tänne näköpaikalle. Ja onhan tuossa astiakin, laskepa siihen ja maista." Mies otti astian, laski noin riskin korttelin arvon, siemasi suuhunsa ja virkkoi: "Eihän tuo tainnut viinaa ollakaan, koska niin hyvästi meni. Annas kun mä uudestaan lasken, että saapi muutkin maistaa mitä tämä on."
Päivän Sana
Muut Etsivät