Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025


Kuinka minä jo nautin jokaisesta kääkkyräpetäjästä ja onttokylkisestä lahokannosta, johon palokärki kapsahti kiinni, päästäen tullessaan pitkulaisen sointuvan vihellyksensä! Kuivuneista lähteistä kumpuili jo täyteläisiä tuoreita tunteita, rinta suureni, ja aatokset liikkuivat, kuin olisi ollut voidetta välissä.

Nautin myöskin kolmevuotisesta matkastani Europassa, sillä, vaikka minulla sielläkin oli paljon vaihetusta ja monta huvia, jatkoin toki aina säännöllisesti lukujani. Minä todella opin jotakin ja silloin tunsin etten ollut ainoastaan tyhjäntoimittaja. Mutta sitte, kun jouduin n.k. suureen maailmaan, olen tuskaantunut itseheni.

Eihän kuumuus ole mitään niin erinomaisen suotavaa, luulen, että se olisi hyvinkin esteeksi esimerkiksi polkupyöräajelulle. Ennen oleskelen minä omassa kylmässä maassani ja nautin talvella luistelemisesta ja hiihtoretkistä, kaikesta tästä saa nyt Ester luopua. Mitä tässä nyt puhutte talvesta, kun ollaan keskellä kauniinta kesää, sanoi Elsa katsellen ihastuksella ympärilleen.

Minä rakastin vaimoani hellästi ja olin onnellinen; mutta se onni, jota kerta himmeästi olin ajatellut, ei ollut se onni, jota nautin, ja aina oli jotakin, joka puuttui. Sitä lupausta suorittaakseni, jonka olen tehnyt itselleni, että nämät lehdet saisivat kuvastella mieltäni, tutkin sitä taas tarkasti ja tuon ilmi sen salaisuudet.

Sillä aikaa kuin minä vielä täyttä päätä nautin sitä, sanoi ensimäinen vanha vaimo opettajalle: "Toitteko huilunne muassanne?" "Toin", hän vastasi. "Puhaltakaappa sitä vähän", käski vanha vaimo hyväillen. "Puhaltakaappa!" Tuosta opettaja pisti kätensä takkinsa liepeitten alle, veti esiin huilunsa kolmessa kappaleessa, jotka hän väänsi kokoon, ja alkoi kohta soittaa.

MENENIUS. Ystäväni, huomaa: Tuo kunnon vatsa oli miettiväinen, Ei kärkäs niinkuin syyttäjä, ja vastas: »Mun helmaystäväni, tosin kyllä Ma ensin nautin kaiken ravinnon, Jost' elantonne saatte te; ja syystä, Kosk' olen, nähkääs, koko ruumiin aitta Ja varahuone; minä, muistakaahan, Verenne virtaa myöten lähetän sen Sydämmen hoviin, aivon istuimelle; Ja ruumiin solien ja soppein kautta Väkevin hermo saa ja pienin suoni Minulta luonnolliset tarpehensa, Joist' elää se.

Minä vain nautin, ja runsaassa määrässä kylläkin. Sellaiset illat ovat sekä hupaisia että opettavaisia, ja hauskaa on voida pitää kaikista näistä ihmisistä. Tuntee itsekin tulevansa ikäänkuin paremmaksi niinä hetkinä, jolloin on heidän kanssaan.

Minullakin oli köyhät ystäväni, jotka tulivat luokseni ja vuodattivat kyyneleitä, "kun olin niin hyvä" ja minä tunsin aina suloista mielenliikutusta heidän kiitoksistaan. Varsinkin joulun aikaan minä oikein nautin näistä tunteista.

Miehellä oli vielä keltainen kaulapanta, ja olkapäille oli kirjoitettu hänen omistajansa nimi. Sitten menimme kaikki yhdessä mylläkässä etuhuoneesen, vaan sieltä ajettiin minut keittiöön, niin etten sillä kertaa enempää saanut nähdä. "Lieneeköhän sitten kulunut pari viikkoa, kun eräänä päivänä taas nautin ruokalepoani salin lattialla.

Ja minkälainen arkku! Höyläämättömistä laudoista kokoon lyöty, sakealla maalilla mustattu, ja oikein rutiköyhillä vielä niin harva, että kun multaa heitetään päälle, saa kerrankin suunsa ja sieramensa täyteen isänmaata. Minusta ei mikään ole hauskempaa kuin tehdä kiusaa ihmisille. Nautin äärettömästi, milloin minulla on siihen tilaisuutta.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät