Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Tälle saarelle laski kello yhdentoista aikaan yöllä edellämainittu vene väkineen. Noustuaan maalle vaipuivat mies ja nainen polvilleen, ehkä yhtä paljon väsymyksestä kuin kiitollisuudesta sallimusta kohtaan, joka oli antanut heidän voittaa monet vastukset merellä. Julia noudatti vanhempainsa esimerkkiä ja risti hänkin pienet kätösensä. Ensimmäisenä nousi mies.
Nainen nauraa päin silmiä hänen hämmennykselleen, nauraa ja heittäytyy sohvalle huolettomaan asentoon: »No niin, tässä sitä nyt ollaan ja töllistellään! Ei sitä aina näin töllistelty, vai kuinka...?» Olavi on vaipunut istumaan, ei vastaa, ainoastaan katsoo. »Onko se sinun ruhtinattaresi kotona?» nainen ivaten kysyy. »Ei!» Olavin äänessä kuohahtaa kuumia, kirpelöiviä poreita.
Miksi olivat kaikki miehet niin heikkoja, niin sydämmettömiä, miksi heidän mielestään nainen oli vain nautinto-aine, jonka he mielensä mukaan heittivät luotaan, kun olivat väsyneet siihen tai havainneet sen vialliseksi, ollenkaan huolimatta siitä, mitä tuo hyljätty tuntee ja ajattelee? Hänen huulensa vetäysivät melkein raakaan hymyyn. Mitäs olikaan tohtori Sandin oikeastaan hänelle?
Mielen karvaus haihtui. Täällä hän taas oli kuin omalla alueellaan. Lopo oli ainoa nainen joukossa, senvuoksi hänelle joka haaralta sateli pilapuheita. Mutta Lopo ei ollut mikään variksenpoika; tämmöiseen hän sitä paitse oli hyvin tottunut. Kas niin, huusi Ville, olet sinä näemmä ennenkin lasia kallistanut. Huomasittekos miehet, hän kulahutti sen alas yhdellä nielauksella.
Soutakaa vene tänne, matami tai neiti tai mikä lienettekin, huusi satamasillalla seisova mies, äänessään jälleen tuima sävy. Joko nainen ei tätä käskyä kuullut tai siitä välittänyt, ainakaan hän ei vastannut mitään. Oletteko te kuuro vai onko lempo tukkinut suunne? ärjäisi mies kahta kovemmin, läheten aivan sillan laitaan.
Nainen oli kuitenkin liian hyvä orjaksi! Minä takaan hänestä! sanoi tohtori.
Nainen loi sanomattomasti rukoilevan katseen totiseen mieheen, joka seisoi hänen edessänsä. "Mikä on nimesi?" kysyi hän, kun nainen ei näyttänyt voivan vastata.
Hän, joka oli jotenkin itsekäs nainen, olisi halusta pitänyt Helyn, sillä häneltä riitti aina aikaa Loviisan töihin, ja sen Loviisa kyllä arvasi, ettei toinen vuokraaja olisi yhtä valmis häntä auttamaan.
Jokainen nainen voisi mieltyä hänen seuraansa; ja te, joka olette niin hyväpäinen ja sivistynyt, te, joka olette syntynyt korkeaan säätyyn yhteiskunnassa; teidän ennen kaikkia tulisi olla ylpeä siitä että saisitte ottaa osaa hänen rientojensa huoliin ja hänen kunnianhimonsa palkintoihin."
Neiti Rosennase! Se olette te kun olette matkaansaattaneet tämän, viekas nainen! Rosennase. Kuulitko, Job! Kymmenen vuotta olen ollut hänen talossaan ja kuinka on hän minua kohdellut? Kummellund. Kuinka olen teitä kohdellut? Rosennase. Ensimäisen kevääni olen uhrannut hänelle, mutta nyt se on lopussa. Rakas Job! Toisen kevääni uhraan sinulle. Lähtekäämme tästä maasta, lähtekäämme Rio Janeiroon.
Päivän Sana
Muut Etsivät