Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025


Rengit kun tiesivät, että Salomo Kejosella on poikansa koulunkäynnin päältä kainia rovastille, niin menivät ensiksi Salomon kotiin nähdäkseen eikö siellä mitään viestiä näkyisi. Mutta Salomo makasi sairaana, ihan vuoteen omana, missä vaimonsa hieroi sen päätä ja niskasuonia ja sanottiin sen jo kolme päivää sairastaneen. Nyt tulivat rengit Jokilahteen.

Nuori mulattivaimo oli juuri tuudittanut lapsensa suloiseen uneen ja laski sen matkustavaisten tavarain lomaan. Itse hän sitte kiiruhti laivan rantalaitaan katsomaan, eikö ehkä hänen miestänsä näkyisi niiden passarineekerien joukossa, jotka laivasillalla seisoivat odotellen, eikö kukaan tarvitsisi heidän palvelustansa.

Otaksukaamme, että joku äärettömän suuri koira on päässyt siellä irti sehän tavallaan selittäisi paljon. Mutta missä se sitten olisi piilossa, mistä se saisi ruokansa, mistä se tulisi ja miksi ei sitä koskaan päivillä näkyisi? Täytyy myöntää, että tämä luonnollinen selitys on yhtä vaikea kuin tuo toinenkin.

Usein kävi Leena akkunan luona katsomassa, eiköhän jo Jaakkoa näkyisi lapsenpiian kanssa, se hänestä oli varsin hullu tuuma että joku maksaisi köyhäin lasten puolesta. Olipa ennen hänenkin kotonaan ollut köyhyyttä ja nälkää, mutta suurimman hädän aikana oli heitä, lapsia, lähetetty kerjuulla ruokaansa hankkimaan, ei heidän puolestaan kukaan maksanut.

Pentti kurkisti ikkunasta, eikö odotettuja näkyisi, viittasi kädellään, että tuolla ne tulevat, sitten virkkoi: Kertovat, jotka ovat nähneet majuria viime aikoina, että hän on hyvin kyllästynyt elämään. Taitaa entisten pahojen tekojen muisto painaa. Tokko tehnee mieli lisäämään painoa. Ja kun on noitakalukin poissa... Ulkoa kuului iloisia ääniä. Nyt ne olivat kotona kaikki.

Sitte luoksi tultuansa, Paikalle osattuansa, Ramauta rautojani, Tempoa teräsneniä! Sa'a ukko uutta lunta, Visko'os vähän vitiä, Jäälle aivan iljanelle, Kankahalle kaljamelle; Ettei tunnu miehen jälki, Eikä haise miehen henki! Jospa jälkiä näkyisi, Se jälki jäniksen jälki; Jospa henki haisahtaisi, Se haju metsän havuilta. Jäniksen vivulla.

»Ei täällä mitään Erkkiä eikä Jussia ole», vastasi nainen. Katri läksi kävelemään takaisin portille ja portista kadulle. Katseli eikö Erkkiä näkyisi, vaan kun ei näkynyt, katseli taas sitä kuvaa portilla. »Mitä se siellä töllistelee KatriKatri kääntyi katsomaan, että mistä se ääni tuli. Toiselta puolen katua, juuri vastapäätä olevan talon portilla seisoi Erkki.

Mutta yöllä hiipi Juhan äiti aitan ovelle, ja hänkin sai kuulla hänen valittavan: »Voi, minkä teit, Marja! Minkä tähden sen teitSai kuulla sinä yönä ja monena muuna, ei sitä yötä, ettei voihkinut, vaikka päivällä hoilotti ja hekotteli. Marja istuu yksin pienen tuvan kynnyksellä, edessään autio järvi. Tähystää selälle, eikö näkyisi jo tulijaa. Ei näy vielä, mutta huomenna ehkä tulee.

Tytöt tulivat pahoillensa, mutta kävivät yhä eteenpäin ja odottivat, että metsä loppuisi ja savu heidän kodistaan näkyisi. Kun he niin olivat käyneet ison aikaa, tuli pimeä.

Hanna riensi hänen jälkeensä vaate-aittaan. Mutta miksi te, täti, tahdotte antaa kaikki pois, kun ei Kallekaan enää näkyisi tahtovan? En minä tiedä, mitä ne milloinkin tahtoo, mutta sen minä tiedän, mitä minä itse tahdon. Joko nyt tekin olette päästänne vialla? Se on niinkuin minä sen sanoin.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät