United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä soisin, että tuommoinen urhollisuus sotisi minunkin puolestani!" Kuningas peljästyi sellaisia miehiä ja tarjosi nyt itse roomalaisille rauhaa. Rooman täytyi antaa muutamia kansalaisia pantiksi ja ennen etrurilaisilta valloittamansa maa takaisin. Kansa korkeasti ylisti Horatius Koklesta ja Muciusta ja antoi heille runsaita lahjoja; Mucius sai kunnianimen Scaevola, s.o.
Senaatti kokoutui läheiseen temppeliin neuvottelemaan ja käski konsuli Mucius Scaevolaa ase kädessä suojelemaan tasavaltaa. Tämä laintaitava mies kyllä tajusi Grakkuksen ehdottaman lain kohtuullisuuden ja sen tähden neuvoi taipuvaisuuteen, mutta silloin nousi ylipappi Scipio Nasika ja huusi: "Konsuli kavaltaa yhteiskuntaa; ken tahtoo suojella lakia, seuratkoon minua!"
TITUS. Sinäkin, Marcus, iskit arvooni: Söit noiden poikain kanssa kunniaani. Olette vihamiehiäni kaikin; Pois! Kyllänsä jo teistä vanhus saikin. MARCUS. Hän houreissaan on aivan; tulkaa pois! QVINTUS. En minä, kunnes Mucius haudataan. MARCUS. Veli, sen nimen kautta luonto pyytää, QVINTUS. Isä, sen nimen kautta luonto puhuu, TITUS. Vait sinä, muut jos tahtoo mitään voittaa!
Kaksi menikin takaisin, vaan Horatius jäi yksiksensä ja taisteli, kunnes silta hänen takaansa romahti veteen. Sitte hyppäsi hän kaikin aseineen virtavaan jokeen. Ja rohkeasti ui hän omiensa luo, jotka riemuten nostivat hänet virrasta. Vihollisten heittokeihäät eivät tavanneet häntä. Mucius Scaevola.
Petosta! Viety on Lavinia. SATURNINUS. Viety? Ken hänet vei? BASSIANUS. Se, joka vaikka konsa Pois keltä tahans' ottaa morsionsa. MUCIUS. Avuksi, veljet! Minä ovea Sill'aikaa miekallani vartioitsen. TITUS. Mukaani, prinssi! Tytön palautan. MUCIUS. Täst' ette pääse. TITUS. Mitä, nulkki? Kuka Mua Roomass' estää? MUCIUS. Auta, Lucius, auta!
Estämättä pääsi hän kuninkaallisen teltan eteen, jossa sotaväelle juuri palkkaa maksettiin. Mucius, tuntematta kuningasta, töytäsi sen päälle, jota useimmat sotamiehet puhuttelivat, ja puukotti kuninkaallisen kirjurin kuoliaaksi. Sotamiehet paikalla ottivat tuntemattoman kiinni, ryöstivät hänen aseensa ja veivät hänet kuningas Porsennan eteen.
Pelkäämättä lausui jalo nuorukainen: "Nimeni on Mucius, olen Rooman kansalainen ja tahdoin tappaa isänmaani vihollisen. Koska olen erehtynyt, tahdon sinulle tunnustaa, ett'en ole ainoa henkeäsi väijymässä." Kuningas peljästyi ja uhkasi poltattaa hänet, jos ei ilmoittanut kaikkia salaliitossa olevia.
Vaikka vihollisten kuningas siis ei voinutkaan päästä itse kaupunkiin, esti hän kuitenkin kaiken tavaran tuonnin ja uhkasi nälkään näännyttää hätäytyneen kaupungin. Silloin päätti eräs ylevä nuorukainen, Mucius, tehdä jalon teon, saattaaksensa viholliset hämmästykseen. Hän meni yksinään vihollisten leiriin, pitäen väkipuukkoa salassa viittansa alla.
»Täss' seison haudall' luonnon suurimmalla: Maaks sorretun Karthagon eessäin nään. Tuoll' ilohuudot kaikuu taivas=alla, Ne mieltä viiltää, kun nään sorron tään. Vaan kunnias sen vaatii, Rooma, sinä Tuon tehtäväksi määräsit, ja minä Mies roomalainen olen. Huoli pois! Ei kuollut Curtius, kun maahan syöksi, Ei Mucius, kuin murhan otti työksi. Tät' enkö työtä minä kestää vois!»
Kun tyttöjen esitys oli loppunut, ilmestyi näyttämölle Mucius Scaevola, jonka käsi oli kiinnitetty palavaan kolmijalkaan. Palaneen lihan käry täytti koko amfiteatterin, mutta mies esiintyi todellisena Scaevolana, sillä hän ei päästänyt huuliltaan pienintäkään valitusta ja sopersi sinettynein huulin rukousta.