Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025


Scaevola ja Albinus, jotka olivat nähneet tapahtuman, riensivät Narseksen luo ja vaativat, että ruumis olisi haettava kraaterista. Mutta Narses vastasi: "Suokaa tuolle mahtavalle hänen mahtava hautansa. Hän on sen ansainnut. "Minä taistelen elävien enkä kuolleitten kanssa."

Sen on annettava anteeksi ja kaikki parhain päin käännettävä." "Pyhä isä, sinun velvollisuutesi on ilmaista oikeauskoiselle keisarille ne kavaltajat, joita hänen roomalaisien alamaistensa joukossa on. Vaadin sinua luettelemaan keisarin viholliset." Silverius huokasi. "Kirkko ei himoa verta", sanoi hän. "Mutta se ei saa ehkäistä maallista oikeutta", sanoi Scaevola.

Mutta vaikka pakolainen pääsikin minulta karkuun niin tämä käärö putosi hänen vaipastaan. Siinä on ylhäisten roomalaisten nimiä ja nimien vieressä on selittämättömällä salakirjoituksella tehtyjä merkkejä. Tässä on käärö." Hän ojensi sen kuninkaalle. Tämä luki: "Nimet ovat: Silverius, Cethegus, Licinius, Scaevola, Calpurnius, Pomponius. Voitko vannoa, että naamioitu mies oli Albinus?"

Mutta sanansaattaja ratsasti kolme hevosta kuoliaaksi. Belisarius on laskenut maihin kolmenkymmenen tuhannen miehen kanssa." "Petturi hän, joka vielä epäilee", sanoi Scaevola. "No, nyt nähdään", ivaili Silverius, "pidätkö sanasi, oletko sinä meistä ensimmäinen, joka liittyy Belisariukseen?" Cetheguksen silmien edessä tuhoutui tällä hetkellä kokonainen maailma, hänen maailmansa.

Sinä, Albinus, et saa hänen omaisuudestaan solidiakaan etkä sinä, Scaevola, hänen verestään tippaakaan. Keisari saa hänen kultansa, gootit hänen verensä ja kuolemattomuus hänen nimensä." "Suotko sinä tuolle konnalle sankarin kuoleman", kysyi Anicius kiukkuisena. "Suon, Boëthiuksen poika, sillä hän on sen ansainnut.

"Alboin kysyi, miten kauan Megas on jo ollut Roomassa. "'Joka tapauksessa', sanoi Narses, 'on hän saapunut sinne kyllin paljon aikaisemmin kuin roomalaiset tribuunit ja isaurilaiset." Silloin pääsi Cetheguksen sisimmästä rinnasta äänekäs, tuskallinen huokaus. "'Mutta Rooman porvarithan pitivät tuota tyrannia ja hänen nuoria tribuunejaan puolijumalina', huomautti Scaevola. "'Niin, ennen muinoin.

Scaevola oli lausunut kaikkien mielipiteen. Albinus kalpeni. Silveriuskin vapisi näiden vihan ilmausten johdosta. "Cethegus", hän kuiskasi hiljaa apua anoen. Silloin astui joukon keskelle mies, joka oli tähän saakka ollut vaiti ja kylmän yliolkaisesti silmäillyt puhujia. Hän oli pitkä ja laiha, mutta voimakas. Rinta oli leveä ja lihakset terästä.

Arka, kurja petturi ." Viha tukahdutti hänen äänensä. "Solvaukset eivät ole mitään todistuksia", sanoi Scaevola. "Mutta minä kysyn häneltä itseltään, tunnustakoon hän tässä kaikkien läsnä ollessa.

Vähän ajan perästä kuului ankara koputus talon vaskiportilta. Koputtaja oli Lucius Licinius, nuori roomalainen, jonka opimme katakombeissa tuntemaan. Hän löi miekan kahvalla porttia niin, että koko talo tärisi. Hänen mukanaan oli Scaevola, lainoppinut joka oli myöskin ollut suljettuna senaattiin otsa kovin rypyssä sekä pappi Silverius kavalan näköisenä.

Cethegus asetti ääneti pikarin takaisin pöydälle ja rypisti otsaansa. "Mutta kaikkein pahinta on, että gootit aikovat erottaa hänet ja valita kuninkaan." "Kuninkaanko?" kysyi Cethegus. "Hyvä, minä kutsun senaatin kokoon. Roomalaisetkin valitsevat." "Kenet, mitä me valitsemme?" kysyi Scaevola ihmeissään. Mutta Cetheguksen ei tarvinnut vastata. Lucinius huusi hänen sijastaan: "Diktaattorin!

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät