Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Nopeammin kuin olisi luullutkaan pyörähti se taapäin, ja yksi ainoa sivallus sen leveästä käpälästä paiskasi ärhentelevän nartun kuoliaaksi maahan. Nyt paukahti kolmas laukaus ja sattui karhua keskelle rintaa. Nyt oli jo leikkiä liiaksi. Hirveästi möristen nousi kontio molemmille takajaloilleen, veri pisaroi pitkin sen karvaista rintaa, ja vihaa säihkyvin silmin se etsi salaista vihollistaan.
Tämän mulistelemisesta ei Maatikki kuitenkaan ollut tietääkseenkään, märehti vaan rauhallisena ja olisi antanut sen tulijan tulla toiselle puolen suitsua. Mutta se tulija tapansa mukaan töyttäsi Maatikkiin käsiksi, osottaen suuret sarvensa Maatikin kylkeä vasten. Maatikki ei nyt väistynyt, pyörähti vaan päin ja rupesi vastustamaan ja vihasta möristen puski vastustajaansa.
He eivät olleet Sveitsiläisiä nuo; heidän sotahuutonsa ainakin oli toisenlainen. Joka iskulla, jonka löivät, tämä huusi: Gent! tuo: Dinant! kolmas: Nesle! neljäs: Lüttich! Burgundin herttua oli kuullut nuo sanat. Hän palasi telttaansa, möristen aivan raivoissaan: "Taaskin ne samat! taaskin nuo kostajahahmot! Voi! minä olen kirottu. Kun viime kerran kuljin Dijon'in läpi, satoi selvään verta!"
Sen sijaan susi vihainen Käy salaa häntä väijyillen, Mut paistiks' tulla Musti hän Ei näytä kärsivän. Se loukkaa hänen arvoaan, Ja liki jos käy susi vaan, Sen kyllä pörhöiseks' saa pää, Kuin Musti höyhentää. Nyt Mustin ruoka niukall' on, Mut tover' on hän verraton; Hän seurass' ain' on lapsien Näljissään möristen.
Ja kun karhu hirveästi möristen tuli yhä lähemmäksi, silloin heitti miehistä se, joka oli luvannut karhun nahan myödä, pyssynsä pois ja kiipesi kiireimmän kaupalla puuhun. Toinen, näin yksin jääneenä, ei uskonut enää voivansa karhua vastustaa, mutta ei myöskään päässyt pakenemaan. Onneksi muisti hän, että karhu ei kuollutta ihmistä koske.
Karhuntanssittaja leikkasi leipäpalan, Feliks kastoi sen hunajaan ja antoi sen karhulle, joka halukkaasti sen söi, mielihyvillänsä möristen ja lempeästi poikaa katsellen. Feliks'in täytyi lystilliselle, suurelle nallelle nauraa.
Sen sijaan susi vihainen Käy salaa häntä väijyillen, Mut paistiks tulla Musti hän Ei näytä kärsivän. Se loukkaa hänen arvoaan, Ja liki jos käy susi vaan, Sen kyllä pörhöiseks saa pää, Kun Musti höyhentää. Nyt Mustin ruoka niukall' on, Mut tover' on hän verraton; Hän seurass' ain' on lapsien Näljissään möristen.
Hän kertoi myöskin elukkain monta kertaa äkäisesti möristen hyökänneen karhujen päälle, joilla nähtävästi ei ollut mitään pahaa mielessä, mutta puolustautuessaan kuitenkin repivät elukkoihin pahoja haavoja.
Möristen lähti se uudelleen metsään risteilemään, mutta eipä käynyt nytkään paremmin, sillä Kustaa havaitsi, että säännöllisesti järjestetty metsästäjäin rintama oli kiertänyt metsän mahtavan ruhtinaan, ja että tämä rintama vetäytyi joka hetki yhä ahtaammalle. Kustaasta oli käsittämätöntä, minkätähden eivät metsästäjät ampuneet, vaikka karhu useamman kerran oli ollut ammuttavissa.
Mutta kapteeni suuttui sen kuultuansa niin että hän nosti aika metakan, uhaten ajaa paikalla hänet pois talostansa. Seuraus koko yrityksestä oli se, että Tiina sai laputtaa aikakyytiä viinan hakuun, olipa se yö tahi päivä. Tämmöisissä oloissa eli kapteeni omaa yksinäistä ja kurjaa elämäänsä. Siellä pienessä likaisessa huoneessa möyhäsi ja mässäsi hän pullojensa seurassa, puhua möristen itseksensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät