Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. toukokuuta 2025
Jos suostutte siihen, mitä olen sanonut", virkkoi Kuusivuoren ukko "niin pankaa pois pyssynne, me teemme samalla tavoin, ja olkoon sitten rauha meidän välillämme." Hyvän aikaa mietittyään ruotsalaiset vihdoin suostuivat ehdotukseen, pistivät pyssynsä lumihankeen ja tulivat suomalaisten luo. Nämä tekivät samalla tavalla, ja sitten sovittiin, että kunkin oli nyljettävä yksi hirvi.
Hillitsisit sinäkin vähän luontoasi ... kovinhan tuo on kamalata tuommoisten aseiden kanssa liehuminen. En osaa hillitä, kun tulee se vihan puuska päälleni ja minua häväistään. Mietittyään vähän aikaa istuutuu isäntä pöydän eteen penkille, Jos et sinä sen Tahvon kanssa tule toimeen, niin pannaan vaikka se ennemmin pois.
Hän katsoi minuun terävästi. "Oli niin!" vastasi hän kotvasen mietittyään; "sinäkin olet kuullut sen viime yönä. Tiedä siis, että hän on tuottanut niin paljon surua mummollesi, kuin ainoastaan pahantapainen tytär voi matkaan saada." "Vai isälläni on siis sisar!" huudahdin minä kummastuen.
»Hevonen?» Esa nähtävästi sävähti ja muisti nyt, että hän todellakin oli tullut hevosella kotiin. »Kuule Jussi», sanoi hän vähän aikaa mietittyään, »mene ja aja se koni tuonne karjakujalle, aja vähän edemmäksi. Kohta nyt.» »Valjainensako?» »No vaikka kuinka...! Aja menemään kaikkinensa.
Mietittyään lyhykäisyydessä sen puheen, jonka hän huomenna pitäisi talonpojille, meni Nehljudof isännöitsijän luo ja teetä juodessa vielä kerran keskusteli tämän kanssa, miten koko taloudenpito olisi tilitettävä.
Hän oli jo tanssipuvussaan seisonut Marian vieressä, kun heidän välillään nousi puhe kreivistä. «Luuletko että hän tuntee minun?« kysyi Anna. «Luulen, ja luulen hänen häpeevän, jos hän enää saattaa hävetä«, vastasi Maria. Tästä lauseesta oli Anna ruvennut miettimään, ja hetken aikaa mietittyään oli hän riisunut yltään tanssipukunsa. Hän oli kreivin tähden päättänyt olla tanssista poissa.
Mutta ne sitä paremmin! lennätti Naimi yli pöydän. Mutta professori oli, vähän aikaa mietittyään, tarttunut lasiinsa, siirtänyt sen eteensä, ja kun siitä syntyi hiljaisuus, aloitti hän: Olet lausunut minulle, lanko hyvä, kauniita sanoja siitä vähäisestä merkityksestä, mikä minulla voi olla tiedemiehenä ja nuorison opettajana.
»Olen.» »Oletko puhunut minusta?» Hetken mietittyään vastasi Liisa myöntävästi. »Ei tule, Liisa, siitä mitään!» sanoi Elsa päättävästi. »Luuletko sinä, että minun tunteeni ovat niin tuulen pöllyytellä. Vai luotatko siihen, että minä nyt menen, mihin talutetaan. Ei! Se olisi vääryys meitä molempia kohtaan, minua itseäni ja Tuiraa, ja suurin vääryys Tuiraa kohtaan. Etkö sinä sitä ymmärrä, Liisa!»
Ja sitten, ikäänkuin vähän oikaistakseen, sanoi: Se tahtoo sanoa: tietysti olen monistakin entisistä haaveista luopunut. Mutta kuitenkin tahdot niinkuin ennenkin, että kaikki perin pohjin muuttuisi maailmassa? Että kaikki perin pohjin muuttuisi? Se tahtoo sanoa ... kuinka sen ottaakin. Tietysti. Ja vähän mietittyään lisäsi vielä: Epäilemättä.
Jaana tarkasteli tutkivasti vieraitaan ja näytti ymmärtävän, että he hädän ja taikauskon ajamina voisivat pitää sanansa. Vai niin, sanoi hän hetken aikaa mietittyään, minä teen mieliksenne mitä tahdotte, mutta tänä yönä se ei voi tapahtua. Luuletteko, että ihmisen voi tuhota niinkuin kissan tappaisi? Luuletteko, että täällä tuvassa kasvaa kalmanheiniä, ukkosen kaatamia puita ja lohikäärmeen verta?
Päivän Sana
Muut Etsivät