Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
"Se ei ole hullumpaa, mutta totta " "Totta on kai mielestäsi vain se, mikä näyttää kaikista surullisimmalta. "Mutta sano nyt, miten tuo toinen, unirunosi jatkuu?" "Se ei ole kokonaan unta. "Eikä se ole kokonaan runoa. "Minä pelkään, että se on totta." "Kerro sentään!"
»Mr Stewart», puhkesin puhumaan värisevällä äänellä, »sinä olet vanhempi kuin minä ja sinun pitäisi tietää miten sinun on käyttäydyttävä. Onko sinun mielestäsi niin erinomaisen viisasta tai sukkelaa syyttää minua herkeämättä puoluekannastani?
»Tuo kuuluu hyvin kauniilta,» huomautti hymyillen keskustelun alottaja, »mutta jotta tästä keskustelusta olisi jotain hyötyä, pyytäisin minä sinua sanomaan, miten sinun mielestäsi tuollainen hulivili saataisiin opetusta seuraamaan.» »Milläkö? Siihen löytyy keino.
Kadehdit minua, vaikka et sitä itsellesi tahdo myöntää muka." "Vai eikö sinun mielestäsi siis yksikään rikas saattaisi olla onnellinen?" naurahti Adelbert, heittäytyen uskottomaksi. "Eipä vainkaan", vastasi Georg lujasti; "joka vain maallisia aarteita pitää hengen aarteita parempina." Adelbert vaikeni hetkeksi. Totuus oli häneen koskenut.
«Nyt luulet niin, Eeva, nyt on sinun mielestäsi niin, mutta anna ajan kulua, ja saat nähdä, että kaikki muuttuu! Se, minkä nyt tunnet, on myrskyn nostamia maininkeja, mutta nekin tyyntyvät aikaa myöten. Anna jonkun aikaa kulua, ja saat nähdä että nuo tuskalliset ajatukset hälvenevät ja elämä selkenee sinullekin.
»No, hyvänen aika», virkkoi Hanna totisesti. »Mitä siinä nyt oli äskenkin sinun mielestäsi niin liikaa?... Mikä se sitten on Antti muu kuin rakas perheelleen? Rakas ja hyvä hän on aina minulle.» »Hym ... kun ei olisi muita rakkaampia kuin sinä... Ei se ole kaikki kultaa joka kiiltää», vastasi Jukke ylenkatseellisesti ja kylmästi.
Siellä majurin rouva on kuin äiti minulle ja Hanna kuin sisar. Sielläpä välistä minulta kuluu päiväkin». »Entä Hemmi», kysyi Eeva vähän nauraen, »onko hän mielestäsi kuin veli?» Maaria ei ennättänyt vastata, sillä lapset huusivat: »Tulee vieraita, Koivumäen herrasväki!» ja samassa näkyikin jo Aatu tulevan Hemmin ja Hannan kanssa puutarhaan. Eeva ja Maaria läksivät iloisesti heitä vastaan.
SIIRI. Etkö sinä omasta mielestäsi ole hyvin häijy? En. SIIRI. Mutta minun mielestäni olet. TUURE. Vai niin. SIIRI.
Mutta kenties se sinun mielestäsi ei olekaan mitään "muuta?" Mietipä sitten asiata tältäkin kannalta: eivätkö yhdennäköiset kivet ja puut, vaikka ovatkin yhdenkaltaisia, joskus meistä näytä yhdennäköisiltä, toiste taas ei?" "Totta." "Vieläkin; onko yhdennäköinen semmoisena koskaan sinusta näyttänyt erinäköiseltä? taikka yhdennäköisyys erinäköisyydeltä?" "Ei niin konsanaan, Sokrates."
AKSEL. No, esimerkiksi, että minun pitäisi istua ja leikkiä sinun kanssasi. SYLVI. Leikkiä! Koska olen pyytänyt sinua leikkimään? AKSEL. Istua ja lellitellä sinua sitten. SYLVI. Sanotko sinä sitä leikkimiseksi? AKSEL. Melkein. SYLVI. Ja se on sinun mielestäsi mahdotonta. Niin, sitten en suinkaan tahdo enää vaivata. AKSEL. Ei, pikku lemmikkini, et sinä saa suuttua. Enhän minä sitä tarkoittanut.
Päivän Sana
Muut Etsivät