Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Ylitse nurmien päivä paistaa, joka puussa dryadit herää, mettiset kukkien mehua maistaa, läntinen kenttien tuoksuja kerää. Tanssivat kullassa auringon pikku Panit piiriä nopsaa: pienet pukinjalat kiviin kopsaa. Kaukokumpuja auer peittää, purojen pärskeet helmiä heittää, ilma leikkii ja ilakoi, ilman harput ja huilut soi. Piirihin kevään karkelon kiire on, kiire on! Nuorukaisten ja neitojen kuoro
Kyllä sen muistan ja mielessä pidän, ja saat sen kuulla suusta suuhun. Niin sai talonpoika maksaa teidän kilparatanne ja muut huvittelunne, joita teillä pitää olla kaikenlaisia, kun olette asettuneet yhteen kuin mettiset pesään, ettekä saa nähdä kuuta ettekä aurinkoa." Viini alkoi jo vaikuttaa, ja Petter oli näkevinään silmäinsä edessä nuo vihatut rautiot, kaupunkilaisturhuuden ilmeiset esikuvat.
Enää en, seuraten mutkia virran, nää viehkeitä kukkia haan, etsi en jälkiä häipyvän riemun; käyn huolteni vallassa vaan. Pois joko siis suvi laaksoista lähti? Syys synkkäkö saapunut lie? Ei toki! Kilvanhan ruusujen kisaan säät seijahat mettiset vie. Kätkeä tahtoisin tunteeni salaan, mut aikaa jo selville sain: rintani kaikkien kaihojen syynä sulo Jenni on, Jenni on vain!
Neiti Planchette rakastuneena! Kun mettiset hyrräsivät he hänen ympärillään, niin että hänen salaa täytyi pistää pieni murunen kanverttia poskihampaalleen se vähän aina rauhoitti.
Sekin kiusasi mieltäni, että se nainen, johon sieluni oli sulanut, oli toisen vaimo. Molemmat olimme maailman silmissä tuomitut. Meitä soimattiin avionrikkojiksi, vaikka elimme oikeata avioelämää ja yhteyteni laillisen vaimoni kanssa tunnustettiin siveelliseksi, vaikka omatuntoni sitä inhosi ja sanoi huoruudeksi. Tuntui kuin kaikki maailman vallat olisivat musertavina vuorina vyöryneet päälläni ja olin alennettu eläintäkin alemmaksi. Usein viskauin vuoteelle, kierielin siinä ja voivottelin tuskissani. Kysyttiin, kivistikö minua. Vastasin, että kivistelikin henkeäni. Niin voihkiessani vaivuin hurmaustilaan. Näin sisaret surisevan ympärilläni kuin mettiset; hyväilivät ja suutelivat minua laulaen: On rajaton rakkaus,
Tuosta jo tuskaillen löi reiteens' äänehen nurkuin Asios, Hyrtakon poika, ja virkkoi noin vihan kiukuin: "Viehtynyt viekkauteen sinä myös olet, Zeus ylitaatto, tuiki jo siis; sill' en väkeämme ma torjumatonta luullut Akhaian sankarien ois saattavan kestää; vaan kuin mettiset tai kimalaiset, keskeä norjat, syrjään jyrkän kalliotien pesän jotk' ovat tehneet, pois pesäonkalon suult' ei erkane, vaan tulisesti puoltavat poikasiaan medenetsijä-miehiä vastaan: portilt' ei nyt nuo, vain kahden vaikk' ovat, aio erjetä, elleivät tapa meitä he taikka me heitä."
Päivän Sana
Muut Etsivät