Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Kuuntelevat: Noin veeni puhuu! loistaa: »Tyytymättömyyttä on» ... mutta ei häpyä... Maailman takaperäisin heimo... Raaka metsäläis-kieli ... teidän joutsenlaulunne, unilaulunne MERTSI Tulistuen: Tuo on liikaa! EILA Naulankantaan joka sana! Kuuntelee, toistaa painokkaasti: Kukaan ei estä... Missä kokeneet miehenne? Astukaa nokisilta pankoiltanne alas. Riemastuneena: Hyvä, hyvä! Jokos häpeätte!
Genoveevan vielä puhuessa emolintu tuli lentäen ja istahti pienen pesänsä reunalle. Kaikki poikaset kurottivat ääneen piipittäen päätään, avasivat pienen kitansa ammolleen, ja emo ruokki niitä. »Voi kuinka somaa, kuinka ihmeen somaa», Mertsi huudahti haltioissaan ja riemusta hypellen. »Katsos», Genoveeva sanoi, »poikaset eivät vielä itse saata hakea ruokaansa, sentähden emo kantaa sitä niille.
MERTSI Niinkuin suuri ratsunkenkä mäen rinteellä! URDIS Ja kansa alempana kahden puolen kuin leveät hokkaimet. Onko mervejä noin paljon enemmän kuin meikäläisiä...? MERTSI On, mervejä on monta vertaa EILA Hiljaa! Vanhimmainen nousee puhumaan. Kuuristautuvat kuuntelemaan. Neljän vanhimman on vuoro erota... Kiltje ... ja Anno ... ja Mertsi, sinun isäsi on yksi! MERTSI Minä tiedän.
Entistä keveämmällä mielellä oli Mertsi sitten elänyt sahalla, pienessä virassaan, ovelan Könölinin pikku kätyrinä, kuten hän juovuksissa ollessaan sanoi. Hän oli nyt onnellinenkin. Sillä hänellä oli suuri suunnitelmansa: hän hommasi mökkiä äidilleen ja itselleen.
URMAS Tuskaisena: Mutta etkö ymmärrä että hänellä voi olla ruhtinaan asia? MERTSI Hän käyköön vanhimpain pirttiin. Mutta Mervian kodeissa, sinun kodissasi ei sen tytärten raastajalla ja miesten telottajalla pidä oleman jalan sijaa! URMAS Levottomasti: Miksi tämä päähänpisto? Olen noista kaikista sanova. MERTSI Sanat ovat ilmaa. Ainoastaan teot seisovat. Anna merkki!
MERTSI Tyyntyen: Ne jo erotettiin... Vanhimmainen vaati hiljaisuutta... Kuuntelevat. EILA Toistaa värähtävällä äänellä: Semmoisiin käsiinkö kansakunnan kohtalo?... Ei, raakuuden edestä emme väisty... Julistan vanhimpain ehdotuksen päätökseksi. Mäeltä jyrisevä: Emme hyväksy! Sitten hälinää. EILA Nyt veenit lähtevät. He ovat vihaiset. MERTSI Taempana: Se on kurjaa! Eikö kukaan sovintoa yritä?
ENSIM. NUORUK. Kierrämme tuolta sillaikaa. Menevät oikealle puistikkoon. Uhrilehdosta palaa muutamia vanhuksia, mennen esilehdon läpi pois. Mertsi, Eila ja eräs kolmas veeni-neito Urdis tulevat kiireisesti uhrilehdosta ja poikeevat kunnaan rinteelle vasemmalle. EILA Mertsille, joka rientää edellä: Miksi tänne, Mertsi? Lähempänä olisi ollut parempi. URDIS Niin, kuullutkin paremmin.
He vielä nauroivat Hänelle ja pilkkasivat Häntä, vaikkei Hän ollut tehnyt kenellekään mitään pahaa, vaan tarkoittanut kaikkien parasta ja auttanut kaikkia, jotka antoivat Hänen auttaa itseään». »Voi niitä pahoja, pahoja, inhoittavia ihmisiä!» Mertsi huudahti. »Mutta kärsikö taivaallinen Isä sellaista, eikö Hän iskenyt heitä salamallaan? Minä olisin Hänen sijassaan lyönyt kaikki kuoliaaksi».
Huomatessaan ensi kerran kirkkaan, ihanan aamutähden, nähdessään erikoisen kauniin, hehkuvan iltaruskon, ja ensimmäisen sateenkaaren hän juoksi riemuiten hakemaan äitiänsä, ja tämän täytyi hänen kanssaan katsella ja ihailla kaikkea, ja lapsi kiitti hänen kanssaan Jumalaa, joka oli luonut niin paljon ihanaa. Siten Mertsi tuotti äidilleen tuhansia iloisia hetkiä.
Toistaa taas hiljaa: Muronnien veronalaisuus painaa... Jos vaino-ajat tulisivat... Kuka iskisi?... Tekö? Olette kuin kaarna laineilla!... Mekö? Teidän rikkautenne hyväksi, teidän vallanhalunne hyväksi?... Kiitos! Mäeltä kuuluu hälinäisiä ääniä. Mertsi painaa molemmin käsin ohauksiaan. Eila on vetäytynyt syrjemmäksi, heristää kiivaasti nyrkkiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät