Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Tuo mies on toden totta kovin varomaton, kun menee puhumaan sillä tavoin toisille miehille! Voisinpa luulla ett'ei hän koskaan ole ollut tekemisissä muiden kuin naisten ja lasten kanssa. Athos veikkoseni, tuumaili d'Artagnan, minä ihmettelen sinua; mutta kyllä me oikeastaan olimme sentään väärässä. Kuinka, mekö väärässä! sanoi Athos. Kenen on sitten ilma, jota me hengitämme?
Mekö emme uskaltaisi? Fanny heitti uhkarohkeasti päätänsä taakse. Tietysti uskallamme, vakuutin minä. Hevonen astui käyden kaupungin katuja, ihmiset katsoivat meihin kuin kummaan, mutta me pysyimme ylhäisessä asemassamme ja heitimme heihin ylpeitä silmäyksiä. Mihinkä sitä ajetaan? kysyi mies. Rouvasväen koululle. Missä se on? Keltainen talo torin laidassa.
Vapiseva, verta vuotava isänmaa katsoo meihin, ja mekö, toverit, mekö antautuisimme häpeälliseen orjuuteen? Mitä on meillä valittavana? Voitto ja kunnia tahi armottoman pitkä matka Franskalaisten orjuuteen. Ken minulle uskollisena tahtoo taisteluun lähteä Jumalan ja kuninkaan ja isänmaan puolesta, hän yhtyköön minun kanssani huutamaan: Voitto tai kuolo!
Toistaa taas hiljaa: Muronnien veronalaisuus painaa... Jos vaino-ajat tulisivat... Kuka iskisi?... Tekö? Olette kuin kaarna laineilla!... Mekö? Teidän rikkautenne hyväksi, teidän vallanhalunne hyväksi?... Kiitos! Mäeltä kuuluu hälinäisiä ääniä. Mertsi painaa molemmin käsin ohauksiaan. Eila on vetäytynyt syrjemmäksi, heristää kiivaasti nyrkkiä.
"Mutta kun ei hän maksa, vaikka jo usein mielisuosiossa olen muistuttanut; eikä kolmesataa markkaa ole mikään vähä summa minun asioissani. Tekään ette hanki itsellenne rikkaita sulhasia." "Mekö hankkisimme sulhasia!" huusivat tytöt yhteen suuhun. "Niinkuin ei naisilla olisi parempia tarkoituksia kuin tavoitella rikkaita sulhasia ja pyrkiä miehen elätettäviksi".
Esihin nyt Tuomas astui lausuin: "Suloisinpa onkin tämä vala Eikä totta työläs täyttääksemme. Miksi emme, ollessamme orjain Arvoss', eikä poikain, täältä menneet, Muualt' onnee etsimään ja leipää? Siks' ett' ero oisi raskas ollut. Toinen toistaan tahtonut ei jättää. Mekö maailmalle hajoisimme, Niinkuin teerenpoiat metsikossa, Joille metsästäjä murhaa miettii?
Mitähän tuo on, jota niin vähän on. Ei se ole paljon mitään, onpahan vain näin: Ette te tytöt tiedä vielä miten käypi markkinatiellä, pojat kun juottaa viiniä, puoleksi onkin rommia. Mekö ei tunnettaisi rommia viinistä eroittaa? Mitä vielä, ennenkuin tekee iloiseksi. Olisi siinä kauankin kestänyt kiistaa, mutta kontramiesten peli loppui ja Eerikka huudahti: Voitto on meidän!
Voitto oli kalliisti ostettu. Haavoitettuja oli useampia. Kuinka, veljeni! sanoi Omar, tulta säihkyvin silmin, mekö jäämme tänne siksi aikaa kun tuo rosvojoukko vie hempukkamme? Eteenpäin, ystäväni, huusi Abdallah, vielä yksi ponnistus, meidän täytyy pelastaa sulttaanitar. Hän on täällä, huusi äänet useammat.
Tiedän m. m., että hän on tavattoman oikeamielinen ja rakastettava nuori mies. SIIRI. Oikeamielinen ja rakastettava! Ohoo, se on aivan liian vähän! Hän on parhain, viisain, kaunein, hauskin, AGNES. Hillitse itseäsi. Nyt on minulla hänen luonteensa aivan selvillä. Te rakastatte toisianne siis yhä edelleen? SIIRI. Yhä edelleen? Etkö sinä ja miehesi sitten AGNES. Mekö?
TIMON. Siitä pahastutte. MOLEMMAT. Olemme kiitolliset. TIMON. Todellako? MOLEMMAT. Sit' älkää epäilkökään, hyvä herra. TIMON. Te, kumpainenkin, uskallatte konnaan Jok' ankarasti teitä pettää. MOLEMMAT. Mekö? TIMON. Niin, kuulette sen mairetta, ja näette Sen juonet, tunnette sen pattotyöt, Te sitä rakastatte, ruokitte, Povessa sitä kannatte, mut, tietkää, Se täys' on konna.
Päivän Sana
Muut Etsivät