Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
Tästä ilmoituksesta noita tuli iloiseksi, koska hän arveli Sipon nyt varmaan olevan siinä tilassa, että hän taaskin tarvitsisi Mallan apua, jota hän ei kuitenkaan saisi ennenkun hän oli valansa täyttänyt. Noita siis jälleen siistiysi, pani ylleen parhaat vaatteensa ja lähti astumaan maantielle, joka johti Nevalaisen taloon. Aamuvalossa hän huomasi hevosella ajajan tulevan vastaansa.
Tiedän paikan toisen, minne viallisen mennä miehen.» Ja hän orhin kääntää, suistaa, palaa alas aatteissansa. Vanhan velhovaimon muistaa, jota pelkää korven kansa, joka tuntee Tuonen pulmat, ehdot elon, kuolon vallan; hymyy Hurtan huulet julmat, ja hän kuiskaa: »Luokse Mallan!» Elää erämaassa yksin piilopirtissänsä Malla kanssa karhuin ystävyksin; harvoin nähtiin maailmalla.
Olisiko nuo viime kesänä koskaan nousseet, jollei olisi ollut joku repijä, sanoi Jertta, joka hänkin oli Mallan puheesta valveutunut. Minun kun piti nousta lehmiä hoitamaan kuutta käydessä. Minä lypsin lehmät, siivitsin maidon, sitten vasta keitin kahvin ja sääristä kiskomalla sain sitä juomaan.
Nevalainen, joka kaikin voimin oli koettanut säilyttää rohkeutensa, saadakseen Horman Mallan luopumaan vaatimuksestansa, tunsi kuinka noidan viime sanat ajoivat pois veren hänen kasvoistaan ja voiman hänen jaloistaan. Kylmä hiki peitti hänen otsansa. "Julma noita", virkkoi Sipo, "miksi minua näin ahdistat?"
Rovasti veti povestaan vehreän silkkipussin, jonka silmukkojen läpi kuulti rahaa. Mallan silmä välähti. Hän ojensi laihan kätensä ja lupasi: "Minä palvelen teitä kuin ruumis sielua, sen takaan Jumalan nimessä." Taaskin ilmaantui rovastin huulille kummallinen hymy, joka piankin katosi. "Tässä on rahat", lausui hän. "Laita niin, että kohta kuulen toimistasi."
Hän astui kamarista pirttiin ja näki Horman Mallan. "Jumalan rauha", tervehti Malla, viekkaasti vilhuen yhdellä silmällään. "Olen tullut luoksesi selittämään tuon idässä loistavan tähden merkitystä." "Noita-raukka", lausui Sipo, "käy muita pimittämässä. Minä en halua selitystäsi kuunnella."
Niinpä näkyy olevan kuin sanotaan: syksyinen hyvä ilma pahaa ajattelee. Ei sitä kuitenkaan eilen osannut uskoa, että nyt on tuommoinen ilma. Ei olisi uskonut, mutta eihän sitä tiedä taivasta taata. Mikon ja Mallan puheesta valveutui Aunokin. Säikähtäen kimposi hän istualleen ja puolihätäisesti kysyi: Mitä on tapahtunut? Mikä on tuo jyrinä ja tohina?
Ne kun ovat raamatulliset nimet eikähän Kaisa kuulu osaavan lukea muutakaan, sitä vähemmän raamattua. Sitä minä ajattelen". Mallan ja Liisan kasvot punastuivat, mutta Malla kerittäytyi sanomaan. "Viime kesänähän juuri Kaisan kotona oli rovasti pitänyt raamatun selitystä Saarasta, Haagarista ja Ismaelista."
Horman Mallan tunsi kukin parhaaksi selittäjäksi tällaisessa asiassa; ja kun Malla oli vähintään viiteen eri tapaan kuullut kertomuksen ilmiöstä, hän lyhyeen selitti, että Sipo Nevalainen oli se mies, joka enemmän kuin kukaan muu voisi johtaa rynnäkköä Hovilaan, ja nuhteli talonpoikia siitä, että he niin ajattelemattomasti olivat syrjäyttäneet sen miehen, jota usean heistä tuli hyväntekijänään kiittää.
Polkua, joka johti Horman Mallan luo, astui yksinäinen mies. Hän kulki alla päin ja näytti vaipuneen syviin mietteisiin. Lähetessään noidan asuntoa kohotti vaeltaja päätänsä. Hän kolkutti kolmasti ovelle. Se avattiin varovasti, ja mies astui kiireesti sisälle. Tulijan nähdessään Malla peräytyi pari askelta huudahtaen: "Mitä sinä minulta tahdot?"
Päivän Sana
Muut Etsivät