United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä sen olen aikonut ottaa, vaikka taitaisi niitä muitakin ottavia olla, sanoi Reeta, äänessä vielä äskeistä kiukun makua. Kukapa tuo sen omaisempi lienee, sanoi Arolainen ja siirtyi pois toisten miesten joukkoon, kun näki, että Reeta on luulevalla tuulella kaikkia kohtaan. Santtupoika oli lähtenyt kamarista liikkeelle ja astua jaappaili tupaan niinkuin aikamiehet.

Kaikki tämä, näetsen, vaikuttaa hyvin jalostuttavasti kasvavaan sukuun." "Mutta, vakavasti puhuaksemme, Bolton, eikö lehtesi ole kyllä vahva, voidaksensa johdattaa ja muuttaa yleisön makua, sen sijaan, että se nyt sitä seuraa vaan." "Kyllä kaiketi; ja jos lehti olisi minun, tahtoisin koettaa", sanoi Bolton.

Hän kulki järestään seudun naimakuntoiset tytöt, ja kun oli saanut rukkaset kaikilta, alkoi alusta taas. Hän ei voinut alentaa. Siihen ei ollut mahdollisuutta. Naisten makua naimisasioissa on vaikea ymmärtää. Jokainen mies olisi varmaan ottanut ruununvoudin, jos olisi ollut naisena. Sillä niin hyväluontoista miestä kuin ruununvouti oli, sitä sai kauan hakea.

Ikkunan edessä kasvava jasmini levitti yhä voimakasta lemuaan, joka sekaantui vasta puhkeavien lehtien hienompaan tuoksuun. Ja vienot tuulenhenkäykset lisäsivät siihen suolaisen meri-ilman väkevää makua ja levän kirpeätä hikeä. Nuori tyttö antautui nauttimaan tuoksujen suloa, ja ympäröivä hiljaisuus rauhoitti häntä kuin raitis kylpy.

Mutta koko ajan oli kumminkin hänen käytöksessään sellaista varmuutta, sellaista suloutta ja makua, että olisi melkein luullut joka tempun, joka askeleen, olleen ennakolta opitun. Pariisitarta kiireestä kantapäähän! Nuottikaupassa, johon häntä seurasin, pani hän pyörälle sekä myöjät että minun.

Juha astui juuri silloin sisään hurstisessa paidassa, karvaisin, paljain säärin. Ei ole viinaa, sanoi hän, lienee hänessä sitäkin, mutta on hänessä jotakin muutakin ihmeellistä makua, mitähän lie. Kyllä sen kestää naisenkin suu. En minä tarjoisikaan semmoista, jota ei suu kestäisi.

Se olisi muka osottanut niin tavattoman huonoa makua Labeossa, ettei keisari olisi koskaan antanut sitä anteeksi eikä sitä unhottanut. Ja siis tämän kummallisen miehen mielestä ne vallattomuuden työt, joihin hän pakoitti muita ja joita hän itse harjoitti, olisivat olleet anteeksi antamaton rikos, jos Cineas taikka Labeo olisi niihin ruvennut.

Saara ja Jussi kuulivat seinän reijästä Ollin selittävän Annalle ja Ristolle, että tohtori oli antanut hälle hengenahdistuksen lievikkeeksi rohtoja, joita hän otti säännöllisesti joka ilta juuri maata pannessansa ja että hän tunsi rohtoin tekevän hyvää. "Eikö ne ole pahanmakuisia?" kysyi Anna. "Ei niillä ole minkäänlaista makua", vastasi Olli. "Minkä verran otat kerralla?" kysyi Risto.

Mutta totuus sattuu välistä pujahtamaan esiin aivan huomaamatta. Ei, sirkushevosilla ne ovat paljon suuremmat. TUURE. Ja paljon kauniimmat. Sinulla ei ole makua, Tuure. TUURE. Eikö ole? Ja kuitenkin olen valinnut sinut puolisokseni. SIIRI. Anteeksi, minäpä se valitsin sinut. Siinä tapauksessa tunnustan mielelläni, että sinulla on hyvä maku. Mutta nyt pitää minun mennä. SIIRI. Mihinkä niin?

Huomenna alkoi elämä mennä murjottaa menojansa, sillä kylpy oli Anttia vähän lauhduttanut. Mutta kun hän aamutuimaansa ryyppäsi vettä kaivosta, maistaaksensa sen makua, raivostui hän taas, karjasi ja potkasi kaivon kantta.