Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
Nuot mailman menoston muuttumattomassa määräämisessä yksimieliset Vaiheettaret sanoivat värttinöillensä: tuokaat niin onnellisia aikoja. Aika on jo läsnä: niin tule nyt nauttimaan suurta kunniaasi, sinä jumaloitten rakastettu poika, sinä Jupiterin jalo sikiö! Katso, kuinka kupeva mailma huojuu painoansa sekä maat ja meren aavat ja korkia taivas.
Minusta tuntuu, kuin heidän sopisi kävellä edestakaisin ijäti ja kuin mailma tavalla taikka toisella muuttuisi paremmaksi siitä kuin tuhannet asiat, joista se pitää hälinää, eivät olisi puoleksikaan niin hyviä sille taikka minulle. Agneskin oli sangen pian yksi Mr. Dick'in ystävistä; ja koska tämä usein tuli meille, joutui hän tuttavuuteen myöskin Uriah'n kanssa. Mr.
Vihdoin minä seison sen mailman kynnyksellä, johon minun on niin kauan aikaa tehnyt mieli päästä. Elsan mailma ei ole enää minun; en ole kuitenkaan koskaan, ennenkuin tällä viikkoa, tuntenut, kuinka kallis tuo vähäinen koti-mailma on minulle. Jumala varjelkoon, että olisin jättänyt sen iäksi.
Elsan kertomus. Tammikuun 23 p. Nyt on liiankin selvä, mistä syystä Fritz ei katsonut taaksensa, kun hän astui katua alaspäin. Hän ajatteli, että hän olisi katsonut taaksensa Jumalan valtakunnasta. Luostari on siis Jumalan valtakunta, ja me olemme mailma! isä, äiti, veljet, sisaret, ystävät, koti, ne ovat mailma! Minä en ymmärrä sitä koskaan.
Semmoiset tuomitsiat tottukoot myös siihen ajatukseen, että heidän omat, eli jos ovat varsin vaatimattomia, niiden, joita nyt viisaimpina ja todenperäisimpinä pitävät, mielipiteet vuosisatojen jälestä, voivat siintää jokseenki erilaisessa, silloin ehkä hyvin epäselvässä, valossa tahi olla siintämättä. Tämä lause tahtoo sanoa, että mailma edistyy.
He puhuvat luostarista, niinkuin se olisi mailma, ja mailmasta, niinkuin se olisi helvetti. Tämä on lapsuus ilman mitään toivoa, ilman mitään tyttöyttä, ilman mitään vaimoutta. Se muistuttaa minua niistä kitukasvuisista tammista, joitten ohitse me kuljimme Düben'in nummella, Wittenbergin ja Leipzigin välillä, ja jotka eivät koskaan pääse täysivartisiksi eivätkä kuitenkaan ole vesojakaan.
Olen onnellinen, sillä menen toisesta nautinnosta toiseen, toisesta huvista toiseen. Mailma on iloa täynnä." "Semmoinenko elämä sinua tyydyttäisi?" ihmetteli Georg. "Sinuako, jolla aina ennen oli jaloja ja yleviä pyrintöjä? Sinua, joka terävällä älylläsi huomasit turhaksi ja joutavaksi työttömyyden ja huvittelemisen? Mielesi on tyytymätön, kyllästynyt, sairas etkä ole ruumiiltasikaan terve enää.
Näytti olevan kokonainen mailma, jota minun tuli silmänräpäyksellä perin pohjin tutkia. "Agnes, minä en voi nähdä sinua semmoisena ja ajatella, että minä olen ollut syypää siihen. Rakkain tyttöni, rakkaampi minulle, kuin mikään muu mailmassa, jos sinä olet onneton, anna minun ottaa osaa onnettomuuteesi. Jos kaipaat apua tai neuvoa, salli minun koettaa antaa niitä sinulle.
Vaan tuskaa ei oo niin raskasta Ja suurta, jot'ei lempi tuottaa taida. ANNA. Oi, lempiä muu anna! Kaunis, kallis On mulle mailma silloin. Kaikki, kaikki On mieluistani; itse tuska tuo Vaan uudet nautinnot, vaan uudet riemut. Oi äiti, muistatkos sen laulun, jonka Ma laulan?
YLIOPPILAS. En saata mennä täältä näin; Sen suosion viel' antanette, Ett' albumiini rivin kyhäisette? MEFISTOFELES. Halusti! MEFISTOFELES. Sä neuvoa seuraa tätini, käärmeen, antamaa, Kyll' jumalankaltaisuutes viel' sua kauhistaa. MEFISTOFELES. Mihinkä mielit juuri! Me nähdään pieni mailma, sitten suuri. Mink' ilon, hyödyn norkkehella Saat tällä retkellä herkutella!
Päivän Sana
Muut Etsivät