Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Milloin oli tytär uusia kenkiä vailla, sillä entiset olivat kuluneet rikki tanssi-salien lattioilla. Milloin oli uusi ja sopivampi huivi tai muodinmukaisempi läninki saatava, sillä mahdotontahan oli hänen Leenunsa, Priitunsa tai Kaisunsa tulla toimeen ja näyttäytyä muiden nuorien seuroissa noin vanhan-aikaisilla ja kuluneilla vaatteilla.
Hän oli niin eloisa, ja mahdotontahan oli pakottaa häntä istumaan paikallaan, selittelivät he; sitten tulivat luvut väliin ja nyt taasen oli konttoori esteenä.
Ihmisten puheita ne vain ovat semmoiset! ... valetta, valetta koko matkan, että sitä myöten muka vuorokaudessa pääsisi Helsinkiin ja ulkomaille!... Mahdotontahan se on... Vai vuorokaudessa? ... eiköhän pitäisi taipaleelle jäädä yöksikin, vaikka kuinka olisivat herrat itse ajamassa!... Saapas nähdä, mitä nyt siellä Liisalle puhuvat ... se nyt on tietty, että se uskoo vaikka mitä, se hälläkkä, ja muillekin vielä haastaa...
SELMA. Minä kärsin äärettömästi siitä teeskentelystä ja riensin heti Iinan sisään tultua, sinua puhuttelemaan, sinulle selittämään kaikki, mutta olit silloin jo mennyt pois. Jos olisin sinut silloin tavannut, en olisi tähän häpeään joutunut. RAHIKKA. No mutta mahdotontahan sitten on, että sinä olisit langennut RAHIKKA. Ei! Se on mahdotonta!
Se oli mahdotonta. Olihan pappa sairaana. Jos olisin pyytänyt hänen nimeänsä, niin olisi minun myös pitänyt sanoa hänelle, mihin rahat olivat käytettävät. Mutta enhän minä voinut sanoa hänelle, niin sairaana kun hän oli, että mieheni henki oli vaarassa. Mahdotontahan se oli. Krogstad. Niin olisi ollut parempi teille, että olisitte jättäneet ulkomaan matkan tekemättä. Nora. Ei, se oli mahdotonta.
Kuinkas minä hänelle olisin voinut mitään semmoista ilmoittaa!" sanoi hän. "Pakene tuota kaunotarta, ennenkuin sinä hänen tähtensä syökset itsesi perikatoon! Vieroita hänet pois ajatuksistasi nyt, kun vielä aika on, ja vangitse nuot turmiolliset intohimosi, sillä mahdotontahan on, että sinä voit hänet omaksesi saada entisen vaimosi eläessä!" sanoin hänelle.
Kirjeen kirjoittajan täytyy olla tyhmä mielikuvitusten orja, sillä mahdotontahan on, että vähänkään ihmisellisellä järjellä varustettu olento voisi väittää sinulla olevan mitään omintakeisia aivoituksia. Ei, ei ... sehän on mahdotonta, myönsi Lejonborg heti. Tällä tärkeällä hetkellä hän oli astunut kukonaskeleen totuutta kohti.
Tunsin, että heillä oli jotakin, jota minulla ei ollut, ja että se juuri oli tuo »rakkaus isänmaahan». Ja sentähden minä tutkimalla tutkin, mikä tunne se oikeastaan oli sydämmessä, jota he sanoivat isänmaanrakkaudeksi. Sillä mahdotontahan oli, ettei sitä minulla ollut, jos oli kaikilla muilla. Vihdoin pääsinkin sen perille, vaikka ensin hyvin epäilin olinko löytänyt oikean tunteen.
Anna minun mennä! Anna minun päästä ulos! Onko se totta, mitä hän kirjoittaa? Kauheata! Ei, ei; mahdotontahan se on, että tämä voisi olla totta. Nora. Se on totta. Minä olen rakastanut sinua yli kaiken tässä maailmassa. Helmer. Oh, älä tule turhilla kierrättelyksillä. Helmer. Onnetonta sinua, mihinkä vehkeesen olet ruvennut! Nora. Anna minun mennä, sinun ei huoli kantaa sitä minun tähteni.
Kaikki lääkärit antavat minulle ankaria määräyksiä: teidän tulee tarkoin valvoa, ettei miehenne saa mitenkään rasittua, ei huolehtia eikä mistään pahoittua. Ja minä koetan ja koetan. Mutta jos sinä olet näin itsepäinen, niin mahdotontahan minun on sinua hoitaa. Lupaa nyt, rakas Alarik, ettet mene matkalle etkä enää ajattele mitään afäärejä. Lupaathan?
Päivän Sana
Muut Etsivät