Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
»Niin, mahdotontahan on päästä ihan ehjänä kaikesta, kun on niin monessa mukana». Tobiesen kaiveli kynällä pöytää ikäänkuin miettiäkseen, miten hän jatkaisi... »Ja niiden, jotka ovat keinotelleet metsällä, saattaa nyt olla paljonkin kestettävä.» »Täälläkin voisi siis olla jonkinlainen vaikeus kestettävänä?» tiedusteli Alette epäröiden.
RIIKKA. Eikä ole pakko Mikonkaan tehdä, niinkuin uhkaa, jos tyttö hyvinkin on pitänyt hänet mielessään. MIKKO. Mitä luulette? Onko hän pysynyt minulle uskollisena? KORTESUO. Meiltäkö sitä kysyt? MIKKO. Niin, teiltä minä kysyn. Kun sanoisit tytön nimen edes, ehkä tuohon sitten voisi vastata. MIKKO. Eikö muuten voi? KORTESUO. Mahdotontahan se on. MIKKO. Eikö kukaan osaa muuten vastata?
Niin, kurjaa elämää se oli, jatkoi kreivi, mahdotontahan sen oli loppua hyvin... Ja niin kävikin, kuten olin arvannut... Kiitä sen vuoksi Jumalaa, kaunokaiseni, että se nyt on ohi... Moni kaunis silmä tulee suuresti kadehtimaan sinun uutta saavutustasi.
Vielä suurempaa paatumusta osottaisi, jos jotakuta huvittaisi ajatella, että minä olen ryhtynyt tähän anoppien puolustamiseen jossakin itsekkäässä tarkoituksessa. Esim. voittaakseni anoppimuorien erityisen suosion. Mutta mahdotontahan minun on anoppien suosioon päästä. Sillä minussa ei olisi miestä pitämään tätä puolustuspuhettani yhdenkään anoppimuorin kuullen.
* Eikä tullut hän yöllä koputtamaan ovellenikaan ... vaikka olisi hänen toki pitänyt sen verran ymmärtää, täysi miehen! Olisi hänen sentään pitänyt tehdä jotain valmista näinä päivinä... nyt jos koskaan! * Olisiko hän alkanut katua kauppaansa...? Mutta mahdotontahan se on!... Onhan täällä Sillankorvassa kaikki, mitä suinkin mies saattaa toivoa.
Mahdotontahan oli omistaa kaikkia noita suuria aatteita, innostua ja hehkua ja samalla olla ujo. Aatteet käskivät minua purkaantumaan toisille, ja innostus kehoitti puhujalavalle. Ja niin oli minullakin edessäni selvä tienhaara: joko pysyä semmoisena kuin olin, ujona ja julkisuutta kammovana, taikka kerrassaan voittaa ujous ja rohkeasti, omin käsin, avata itselleni tulevaisuus ja elämä.
Mahdotontahan on siis synnyttää rakkautta miljooneja olentoja kohtaan, koska nähtävästi tarvitaan paljon aikaa oppiakseen rakastamaan yhtäkin sellaista ihmistä, jota ennen ei ole rakastanut.
Ei siitä ole kuin neljännestunti, kun vartia oli vielä tuossa, ja sillä aikaa hän on ennättänyt karata! Vouti. Ei siitä ole vielä kuin viisi minuuttia aikaa, kun minä näin hänen vielä paikallaan seisovan. Kosmin. No, mitä tässä töllistelet? Mene karkulaista kaikkialta etsimään! Vouti. Mahdotontahan on häntä yöllä löytää. *Kosmin, Andrei.* Kosmin. Kenenkä luulet tämän tehneen? Andrei.
Vähitellen alkoi hänestä kuitenkin näyttää siltä kuin hänen äskeiset päätelmänsä Ellin tunteista sentään olisivat olleet väärät. Se ei ehkä sittenkään ollut tavallista naisen turhamaisuutta ... kuka tietää, mihin saakka sen tunteet jo ovat kehittyneet, ja voihan olla, että hän jo aikoja sitten on elänyt hänestä erillään. Hän rakastaa minua, ja mahdotontahan olisi, että hän voisi minut pettää.
ANTONIUS. Puheillasi vain loukkaat; vaiti siis! ENOBARBUS. Niin oikein, vaikenen kuin kivi. CAESAR. Tuon puheen min' en moiti sisällystä, Vaan tapaa. Mahdotontahan on meidän Pysyä sovussa, niin meill' on luonteet Ja toimet erilaiset. Vaan jos siteen, Meit' yhdistävän, tietäisin, niin totta Maailman hakisin ma päästä päähän. AGRIPPA. Suvaitkaa, Caesar, CAESAR. Puhu, Agrippa!
Päivän Sana
Muut Etsivät