Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Ja toisinaan pysähtyi hän yht'äkkiä istuutuakseen maantien varrelle ja miettiäkseen noita ikäviä asioita. Miks'ei häntä oltu rakastettu niinkuin muita? Miks'ei hän ollut saanut osakseen rauhallisen elämän vaatimattomintakaan onnea?
Kuin lähde lietona läikyn, minä pelkään vilppiä, vihaa vaan, minä maantien tomua säikyn; oon impi laulun, soittelon, myös taltan, taulun voittelon, miss' ikään kiista kaunis on, ma siellä välkyn, väikyn.
Ajattele, että sinulla on, niinkuin minullakin, äiti, jota rakastat enemmän kuin kaikkea muuta maailmassa, ja että hän äkkiä katoaa, kenenkään tietämättä minne. Etkö pakottaisi vaikka kiviäkin puhumaan kysyessäsi heiltä: missä on äitini? Mene kysymään maantien kiviltä ja ne vastaavat sinulle, kivikirjaimilla tietysti: hän matkusti Norrköpingiin.
Mikä sinun nimesi on? kysyi vanha herra. Jaana tohti nyt jo ilmoittaa oikean nimensä. Mistä kotoisin? Jaana mainitsi maakunnan nimen. Mutta vanha herra tahtoi tietää tarkempaan. Sieltä minä olen maantien varrelta, koki Jaana selittää. Maantieltä kylläkin, hymähti vanha herra. Mutta mitenkä sinä olet joutunut maantielle? Se oli liian syvällinen kysymys Jaanalle.
Ei Jori ole paras mies auringon alla, on niitä muitakin yhtä hyviä kuin hän!» Jälestäpäin kuului kärryn jyrinää ja Elsasta tuntui heti turvallisemmalta. He olivat jo maantien häkin luona, kun hevonen ajoi ohi. Kärryissä istui joitakin naisia ja mies. Muuan nainen kääntyi taakseen katsomaan ja Elsa kuuli nimeään mainittavan.
Muun muassa kysyi eräänä kertana Matti ukolta: "Wieläkö se isäntä elää, joka oli teidän kanssanne luudan kaupalla tuolla maantien wieressä?" "Sitä en tiedä." "Kuinka se niin on?" "Siitä jo on aikoja, kun hän lähti pois näiltä tienoilta, eikä hänestä ole sen koommin mitään kuulunut; sentähden en tiedä elääkö hän wai ei." "Minkä tähden hän pois lähti?"
Silloin tällöin vedellen savuja piipustaan ja puhaltaen niitä ulos vahvoina savupilvinä, kesän tuoksuavaan aamuilmaan, mutta samassa myös heittäen tiedustelevia silmäyksiä "maantien kulkiaan", joka sillä välin oli katsonut sopivaksi pitää itseään loitompana tutkinnosta, joka vanhalla herralla oli halu panna toimeen hänen kanssansa.
Mutta keskeltä tuota kauhistusta kasvoi orjantappurapensas ja vereksien vesipisaroiden tavoin loistivat sen marjat auringonvalossa, se kun laskiessansa valaisi leveän maantien vaalean juovan kultaisena tumman metsän sylissä.
Vähän siivottuaan itseänsä maantien pölystä he läksivät keskievarista valkoselle rakennukselle ja tasaisille hiekkakäytäville, jonne he pääsivät pienen pyörivän porttiristikon kautta. Suuri koira nousi sirenien takaa heitä haukkumaan ja samassa ilmestyi ryytimaanpuoleiselle verannalle joku rouvantapainen, avaimet vyötäryksillä ja uteliaalla kohteliaisuudella hitaasti kumarrellen tulijoille.
Paikalla se kyytimieskin havahti, kun polvilleen romahti kärrien pohjalle ja puukkasi päänsä hevosen lautaseen. "Ptruu ... ptruu, mitä sinä siinä nyt pelkäät?" ... haasteli kyytimies hevostaan asetellessa ja samassa hyppäsi maahan suupielestä kiinni pitelemään. Hevosen pelkäämistä ihmetellessä huomasi hän vanhan eukon loikovan maantien penkereellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät