Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Ja runosepät eivät kumminkaan ole aatteen keksijöitä. Jalkamatkain seikkailut ovat tunnetut satu-ajasta asti. Herkules esimerkiksi jalkasin matkustajana hän tuli taivaasen. Kuinka hiljainen ja autio maailma nyt on! Eikö se ole sentähden, että tämä on päivän ihanin hetki?" Hän pysähtyi ja katseli ympärilleen ja ylöspäin. Oli juhannuksen aika.
Kodin ympäri viljavat vainiot kalarantoja kaunistais, jalon kansan kuntoa laulelmat yli aaltojen kuljettais. Saisi kuulla maailma kummakseen miten täälläkin taistellaan, pyhän, kauniin, oikean voitollen ilojuhlina riemuitaan. Kuinka kansa, pieni ja köyhäkin, edistyksellen uhria toi, ihanteen, jalon aatteen alttariin rovon viimeisen kantaa voi.
Tottapa Kalle nyt lie sanomattoman autuas vallan, Elää, kuolla kun saa sulo Liisansa tohvelin alla! Pysyvää tahdon. "Noin rumako sun kihlattus?" Mon' irvistellen kysyy. "Niin; kosk'ei pysy kauneus, Waan rumuus aina pysyy!" Paha maailma. "On tosiaan tämä maailma paha, Tääll' omaisuus jaetaan ihan väärin! Köyhälle vaan joku vaskinen raha, Mut rikas markkoja saa satamäärin!"
Sitten kohoaa ilmanrannalta jälleen pilvistö niin kuin märkä vaate. Maailma pimenee... Ja sataa. Välistä on hiukan tyyntä. Usva painaa laaksojen povea ... ikään kuin imee maata ... imee siltä viimeisen lämmön ... palelluttaa loputkin kasvit. Kylän pelloilla haiskahtaa lakastuneilta kaaliksilta ja mädänneiltä perunanvarsilta.
Muona-Maijan mökissä oli ikkunalasit pienet ja niin viheriäiset, että maailma näytti niiden läpi surullisen toivottomalta. Mutta se kuvasi Helenan suhdetta työväkeen yleensä. Niin kuin hän rakastikin oleskella Muona-Maijan luona, tuntui tämä himmeästi vihreä alakuloisuus aina seuraavan kaikkia muitakin hovin ulkotyöläisiä.
Kadut muuttuivat ikäänkuin hänen kodikseen, ihmiset kaikki, sekä ulkona että sisällä olevaiset, tutuiksi omaisiksi. Yhtä, yhtä olemme kaikki, sekä rikkaat että köyhät, yhtä koko maailma. Tämmöistä, näinkö ihanaa se vallankumous siis onkin! Kiivaasta käynnistä nuorten henkivartijainsa välissä hänen hattunsa lepatti vähän silmillä, mutta mitä siitä!
Ei meidän maailma lopu, vaikka muu maailma siellä loppuisikin. Tämä kotoisen turvallisuuden tunne on elämäni ensimäisiä onnen tunteita. Minulla ei ole mitään tarvetta pyrkiä pois pihamaan puitteista. Kun ensi kerran joudun maantielle ja kuulen kärryjen rytinää, juoksen täyttä karkua kotiin niinkuin ketunpoika luolaansa.
Jo Schopenhauer huomauttaa, että panteismin lause: 'Jumala ja maailma ovat yhtä', on vain kohtelias sanontatapa, jolla Herra Jumala pannaan viralta.» »Spinoza on kaikkien aikain valtavimpia ajattelijoita», lausui hra Felseneck. »Mutta häneltä puuttui nykyajan luonnontieteen saavutukset ja kokeellisen tutkimuksen apuneuvot.
Ja nyt se tahtoi anastaa hänen vaimonsakin, hänen lastensa äidin, tarttui sitä käsivarteen ja aikoi laahata muassaan. Mutta silloin täytti kummallinen tunne hänen rintansa, sitä vihlaisi kuin veitsellä, maailma punertui hänen silmissään, ja lapiolla, joka oli hänen vieressään, halkaisi hän vihamiehensä pään.
Maailma tunnusti hänellä olevan miellyttäviä, loistavia lahjoja; mutta hänen oman sukupuolensa jalot henkilöt, samaten kuin samanmieliset naisetkin halveksivat häntä siitä syystä, että he pitivät häntä vallan arvottomana miehenä. Paljas ajatus, että tuo mies saisi omakseen hänen armaan tyttärensä, herätti oikean myrskyn laamannin rinnassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät