Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Ramswag'in herra nousi pystyyn satulassa; vaan laskeutui heti jälleen alas, jatkaen puhettaan suopealla muodolla ja täynnä anteeksi-antamusta. "Se on vain joku kylä, jonka he polttavat lämmittääkseen itseänsä. Ilma on vielä tähän aikaan niin kylmä! Vaan nyt me jo lähestymme leirin herttuallista osaa. Ohhoh! ei mar teidän herranne kuningas Ludovikin luona mitään tämmöistä saa ihailla.
NYYRIKKI. Kahdenpuolen hiottakoon kirves, jos sen pystyä pitää. Mitä maksatte, jos johtaan teitä Untolaan? TIERA. Päivän oltta naamaas vetää saat ja saat mar' kultaakin, jos asiat onnistuu. NYYRIKKI. Untamoisen taloon teidät tästä vien, vien oikeestaan, kuin kotka lentäin halki ilman, havaittuaan kaukana saaliin. Suitatpa olla juuri se mies, joka toisen pussin viet ja pian kurkkuunsaki karkaat.
TIERA. Onpa se lysti leikki. NYYRIKKI. Ollaan mar siellä, luulen, välisti hyvinkin pääliskyttäsin? VIKSARI. Pään päälläkin siellä seistään. NYYRIKKI. Miksi siellä niin tehdään? VIKSARI. Hän voittaa, joka kauvemmin näin taitaa seistä. NYYRIKKI. Kas niin pian ei miestä pussiin pistetä.
ELIAS. Minun täytyy, ei auta. Minä vastaan sen edestä. ELIAS. Olkoon sitten niin korealle rukoukselle; kun ma sanonkin. Tuohon hänen heitän. Mutta mitähän sille teette, mitä vaankin? Pistätte mar sinne jonkin salalahjan muistoksi, hähhäh! ANTON. Sinä musta peikko! ELIAS. Minäkö? ANTON. Sinä killisilmä pakana! ELIAS. Minäkö? ANTON. Rukoilla sinua!
TIMO. Mitä siinä nyt itkua puserratte? Kukas te oikeastaan olette? VAIMO. Ah kuitenkin, ah voi! Timo, Timo! TIMO. Häh? VAIMO. Etkö tunne enään minua? Olenhan minä Ulla, sinun vaimos. TIMO. Jassoo! Niin, oikein! VAIMO. Tule sisään ja älä itseäsi täällä vetele, kylmällä tallinparvella. Voi sinua kurjaa! TIMO. Niin mar' jo sitten herra tallinparvella makasi.
Eihän olisikaan meidän siivon Torvald Helmer'in tapaista näyttää niin paljon miehuutta Nora. Herra Krogstad, minä vaadin että puhutte kunnioituksella miehestäni. Krogstad. Kyllä mar', kaikella velvollisella kunnioituksella.
Olli oli juuri parhaillaan aikamoisessa tappelun-nujussa "kylän kakarain" kanssa, kun äiti ilmestyi paikalle juuri, kuin "pilvistä pudonnut", ja kraappasi Ollia tukasta kiini, ja sanoi: "Kyllä minä sinut opetan! Vai olet sinä oppinut jo tappelemaankin. Mutta nyt siitä tulikin loppu!" "Niin mar!
»Ei mar', kyllä kellot liiankin oikein ilmoittavat aikaa», sanoi Cunningham; »tuolla päivä par'aikaa menee mailleen ihanan alangon länsirannalla.» »Vai niin», sanoi Crawford, »niinkö on todella? No niin, pojat, täytyyhän pysyä aisoissaan hiljaa ajetaan pitkät matkat vähäinen valkea, makeat maltaat ole iloinen ja viisas, on kelpo sananlasku.
SEPETEUS. Vahinko, vahinko, suuri vahinko. Siellä Kurkelan Juho saarnasi, että kajahtelit Herran temppelin seinät. TOPIAS. Kurkelan Juho! Kas niinpä rikas lapsensa mieheksi saa; mutta mitä auttaa täällä köyhän? Vai jo mar Juho puusäkissä paukutteli? Hänen tunsin jo pienestä nallikasta ja tuntui hän mielestäni aina vähän tölhömäiseksi, mutta nyt on hän maisteri.
Ohhoh! tulee mar minustakin oiva sotamies, kun vaan kerran tarve sen vaatii!" Nuorukainen oli noussut seisoalle, otsa kirkkaana, silmät säihkyen, muoto hehkuvan sotahalun elähyttämänä. Toden totta oli abbati lausunut: Fridolin ei ollut aiottu munkiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät