Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
Te saisitte kyllä nähdä tuvan sisustan, jos tahtoisitte; sillä minä olin utelias kerran kun kuljin tästä sivutse ja menin sinne; ja miten hölkytinkään erästä luukkua, niin se aukeni ja minä katsoin sisään " "Ja näit tavallisen tuvan." "Eipä niinkään tavallisen uskokaa herra!" "No, mimmoisen sitte?" "Oi, siellä oli vaan kultaa ja silkkiä.
Hervahti, uupui, pääsemättä paikaltaan, vaipui penkille, saamatta jäsentäkään liikahtamaan. Saatuaan sen verran voimiaan takaisin, että siihen kykeni, raotti hän luukkua. Juha seisoi pihalla, ympärillään ryhmä naisia.
Panu ei kuule heidän tuloaan ja koettaa yhä ponnistella ulos päästäkseen. Joka yrityksellä saa hän luukun vähän raolleen, mutta se putoaa taas samassa takaisin. Luukun päälle kaadetut penkit liukuvat kuitenkin hiljalleen syrjään, ja joka työnnähdyksellä nousee luukku aina hinkan ylemmä. Pappi tekee uudelleen merkin Reidalle ja Joukolle ja lähenee luukkua.
Tulija kuului häätelevän koiria ja nousevan pihaan. Pihasta kiellettiin koiria, ja ne vaikenivat heti. Marja raotti luukkua, mutta paiskasi sen samassa kiinni. Juha! Marja oli vaipunut penkille, pyörtymäisillään... Se oli ollut tuossa, oli ovea avannut, oli katsonut tänne sisään.
Bertel seurasi hänen viittaustaan ... astui muutamia askelia ... ja lattia vaipui hänen jalkojensa alla. Hän oli astunut kellarin aukkoon, jota ei ollut uunin pimeästä varjosta erottanut. Kohta putosi luukku ylhäältä aukon päälle ja samassa kuului kiinni rasahtavan säpin ääni. Säppi oli niin luja, että se esti lattian alle joutuneen, kaikista ponnistuksistaan huolimatta, saamasta luukkua auki.
Marja tiesi katsomattakin, että se oli Shemeikka, joka nyt viimeinkin tuli sieltä miehineen. Ei ovea avannut, ei luukkua raottanut. Hetken kuluttua syöksähti Anja tuulena sisään, heittäen vaatemytyn lattialle. »Tule, Marja, tule! Ne tulivat nyt! Pane päällesi nämä uudet vatteet!» huusi hän ja käännähti menemään, mutta palasi taas takaisin, temmaten syliinsä Marjan. »Se suuteli minuakin!
Vähemmän kuin kuusi ei niitä voinut olla, kenties oli niitä koko tusina. Maija nosti riemuissaan luukkua ja löysi parhaan kanansa, joka oli aivan litistyneenä rottien vuoren alla. Saitko jotain? huusi Matti suppilon kautta. Sain, vastasi Maija puoleksi itkien, minäkin rupean tulemaan sinun kaltaiseksesi, isä!
Hän pelkäsi vanhuksia siellä alhaalla; tiesi ett'ei ne hänelle hyviä olleet, jos hän sinne karkulaisena tulisi; he varmaan lähettäisivät hänet takaisin. Kun hän pysähtyi sitä ajattelemaan, näki hän luukkua pantavan ikkunan eteen. Gunhild kiljaisi peljästyksestä, juoksi ovelle ja tahtoi ulos, mutta ovikin oli lukossa. Silloin hän oli vähällä pudota maahan. Vangittu!
Junassa hän ei lakkaa katselemasta suurilla silmillään. Kuta likemmä Helsinkiä he... Laiva antoi lähtömerkin, ja Antin täytyi keskeyttää. Hänen olisi pitänyt nousta laivaan. Mutta hän ei ollut tietävinäänkään. Antoi sen lähteä liikkeelle, käveli rauhallisesti rinnalla ja hypähti sitten huolettomalla notkahduksella laidalle juuri kun luukkua aiottiin sulkea.
Toinen mies tuli hiipien naapuritalosta ja laskeutui hauen viereensä. Hiljainen keskustelu alkoi, usein keskeytetty pitkillä vait'oloilla. Vihdoin hypähti ensin tullut seisalleen ja juoksi alas kolmannelle talolle, koputti luukkua, joka heti avattiin. Ja ikäänkuin sovitusta merkistä narisivat nyt toinen toisensa perästä kaikki kylän kuivat ovet.
Päivän Sana
Muut Etsivät