Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Kaikki tahtoivat kuulla kuinka hän oli jalkansa menettänyt ja kunniamerkin saanut, ja silloin kertoi Tarkka ... sydämeni oikein sulaa, kun sitä muistelen ... mutta vaiti ... mitä melua se on ... ohooh. Vai kolistelette te tornin ovea, te lurjukset; vai niin, koputelkaa sitte! 'Niin', sanoi Tarkka, 'Ruotsinsalmella minä koivestani pääsin ja sain tämän planeetin rintaani.
Kylän tiheämmäksi tultua sai tuo matkaava, iso armeija kylän väen liikkeelle heidän edellänsäkin; niille huusivat takaa-ajajat, että he ottaisivat menijät kiinni, ja pian oli takaa-ajettaville tie pystyssä. Lurjukset eivät ruvenneet enään tappelulla itseänsä puolustamaan, sillä he näkivät sen aivan turhaksi noin isoa joukkoa vastaan, semminkin selkeällä päivällä.
Vaan temppeliherrain suurimestari, jolle taistelun päättyminen oli tärkeämpi, tuli varhain aamulla Konradin teltalle. Hänen suureksi kummakseen eivät markiisin palveliat laskeneet häntä sisään. "Ettekö tunne minua, lurjukset?" sanoi suurimestari vallan närkästyneenä.
Kuka on sen uskaltanut ottaa...? Sanokaa joutuin ! koirat ! lurjukset...!" sähysi hän vihan vimmassa. Kukaan ei vastannut mitään, naurun pirskahduksia kuului vaan poikajoukosta. "Sinä, Tuomas, sen olet vienyt... Sinä olet aina olevinasi muita viisaampi, vaikka olet tyhmä kuin talonpojan saapas! Laitatko joutuin sen tänne, taikka minä käyn huomenna vallesmannissa." "Mikä minun pitäisi laittaa?"
"Sen lurjukset kuin alkavat käydä rohkeiksi ... eläpäs muuta kuin juo pääsi täyteen ja ala kontata ihmisten ristiksi konsertteihin... Ja mistä lie tuon piletinkin siepannut, mokoma, mutta annoin minä sille sentään siksi tuiman lähdön, ett'ei se taida heti ensi hetkessä takaisin pyrkiä..." puheli vahtimestari kumppalilleen ja mahtavana sekä hiukan läähättäen edes takaisin eteisholvissa käveli.
"Vai te lurjukset vielä käytte pullikoimaan... Pojat! kaksi avantoa joutuin, niin kohta päästään näistä roistoista" ... huusi Simo, pidellen kiinni yhtä "obessikkaa." "Eikö helkkarissa! Eihän tässä murhaan pidä tehdä suotta itsiään syypääksi. Päästäänhän näistä oikiallakin" .. sanoi eräs miehistä. "Vaiti Ei puhumistakaan! Kaksi avantoa joutuin!
Mutta ihmisiä kuitenkin, te lurjukset! huudahti jälleen matkustaja, vihasta punehtuen. Teillä ei ole mitään oikeutta tallata niitä kuin matoja. Herra nousee vain kääseihinsä, sanoi toinen rengeistä, muuten herra pääsee sinne nopeammin kuin luuleekaan!
Mutta jos asianne on senlaatuinen, että sen voi uskoa toisellekin, niin olen minä hänen uskotuin miehensä ja olen kernaasti käytettävissänne... Vaiti, miehet, huusi hän sitten räyhääville matruuseille ja otti taskustaan huilun, jolla hän iski pahinta huutajaa päähän, vaiti, saamarin lurjukset, kun toinen luutnantti puhuu? Te olette siis toinen luutnantti tässä laivassa? Olen.
"Minulla on kupeellani tuomari, jonka oikeuston eteen minä koska tahansa saatan kutsua nämät lurjukset vastaamaan häväisevistä puheistaan siitä, jonka kengännauhojakaan he eivät ole kelvolliset päästämään". Everstiluutnantti oli tuskin ehtinyt lausua nämät sanat, kun sisähuoneen ovi aukeni ja nuori ylpeän ja ylhäisen näköinen aatelismies astui saliin.
Teidän jalosukuisuutenne, tämä on meidän nuori herramme sanoi ääni joukosta. Kuka siellä rohkeni suunsa avata! huusi ispravnikka, mikä herra? Teidän herranne on Kirila Petrovitsch Troekurov kuuletteko, lurjukset? Ei niinkään, huusi sama ääni. Tämä on kapinaa! ärjyi ispravnikka. Hoi, kylänvanhin, tule tänne! Kylänvanhin astui esiin. Hae heti se, joka rohkeni minua vastustaa, kyllä minä hänet!...
Päivän Sana
Muut Etsivät