Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Tämä tienhaara oli sellainen, että toinen tie vei hänen sydämmensä halua, yksinkertaisuutta ja kieltäytymistä kohden, toinen taas ajallista tulevaisuudenkuvaa kohden ja lupaili nautintoa ja keveyttä elämässä. Ei Henrik kuitenkaan epäillyt kumman valitsisi, heti kun hän vaan oli selvyyteen päässyt, että siinä todellakin oli kaksi eri tietä.
Jos meillä olisi aikaa kuin teillä, eikä kiireestä puhetta mitään, niin lähtisimme mielellämmekin. Syödään puolinen siellä maalla, esitteli Ralle. Tämmöistä joukkoa ei syötetäkään viidellä leivällä ja kahdella kalalla! virkkoi Juuso. Kyllä minä maksan teidän edestänne, lupaili Ralle Jaakolle ja Juusolle. Ei, miehet, rakkaat veljet, käytä nyt lähtö.
Eipä se, lupaili vasta siellä lähempänä Pääsiäistä. Hermanni laski kirjan alas ja puhui puolikasvuisten poikain tutulla, syyttävällä sävyllä: Mutta mun kenkäni ovat niin huonot ja pienet ettei niillä näin kylmillä pääse mihinkään. Paikkaa pieksujas. Ei niillä sovi pyhinä mihinkään mennä. Pieksuilla minäkin kyläs käyn. Mitäs teistä!
Minturnaessa hän taasen lauloi suurelle yleisölle, viipyen siellä kymmenkunnan päivää ja ruveten miettimään, että ehkä olisi paras palata Napoliin odottamaan kevättä, joka muuten lupaili olla erinomaisen aikainen ja kaunis.
Ja minulta joudat saada lehmän ja lampaan, lisäsi tytön enokin myöntyväisenä. Koska se nyt on niin pitkälle mennyt, niin annan teille vielä hevosenkin elämän aluksi, lupaili isäntäni. Minä hyvilläni hymyilin ja kiitin. Päälliseksi tarjosi emäntä, joka asiain menoa oli ääneti kuunnellut, minulle kupin kahvia. Sen juotua erottiin sillä kertaa sovinnon miehinä.
Eikö totta, tulet kaiketikin takaisin tänne! Autathan minua silloin taas?" "Autan vainkin, lapsikulta!" lupaili Georg, "joskin minun pitäisi sen jälkeen hetken kauvemmin olla omassa työssäni, ole huoleti." Poika juoksi pois ja Georg jäi piirrustelemistaan ahkerasti jatkamaan.
Tuolla tulen ääressä istuu nyt tyttö murheissaan, odottaen Simo kultaistaan, hän kun tän'iltana lupaili täällä pyörähtää. Kohenna, lapseni, tulta ja maista piippujen nenän alta vieläkö on karvasta kyllin, vai joko muutetaan kattila. Sere. Väkevää kuin Hokmannin roppia vielä. Jaakko. Käy tänne sitten! Mun ja äitisi pitää oppia tanssimaan sun häiksesi.
Vouti oli mennyt pois, jättäen rouvan yksikseen ajatuksinensa. Kun herra astuu sisään, on hän iloinen ensinnäkin siitä, että näkee vaimonsa jo olevan liikkeellä, ja toisekseen myöskin pitkällisestä poudasta, joka lupaili hyvää ilmaa elonkorjuulle; sillä nyt olivat hänen peltonsa kaikki niitetyt, että oli jälellä vain vetäminen latoihin.
Hän istahti kyykylleen Lauran eteen, mairehymyssä suu ja sellaisella äänellä kuin olisi luvannut jotakin, josta Laura riemastuu, hän sanoi: »Sellaista kirkasta onnea, että Lauralle veli!» Laura vähän aikaa mietittyään kysyi: »Eläväkö?» »Elävä veli, reipas ja rohkea ja iloinen poika», lupaili Leena. Taas mietittyään vähän aikaa Laura sanoi: »Sen pitää olla tohtori.»
Päivän Sana
Muut Etsivät