Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Kun korkea herrasväki sai tietää, että olitte ollut armelias köyhille, on teille osoitettu paljasta hyvää. Teidät on tuotu tähän upeaan linnaan, olette saanut hienoimpia ruokia, olette saanut pitää ystävänne luonanne, ja sittenkin olette tyytymätön. Ja kun armollinen kreivinna tahtoo kunnioittaa teitä tällä lahjalla, niin hylkäätte sen. Se on rumaa, kiittämätöntä.
Mitä välitän minä siitä, kun sydämeni on särkynyt!... Bernhard, jatkoi hän kiihkeästi, minä tiedän kuolevani, ja silloin on minulle samantekevää, mitä minusta sanotaan. Minä tahdon kuolla teidän luonanne...
Scherirah kulki viime yönä Kerrundin vuorten ylitse, herrani, ja on teidän luonanne päivän koitteessa." "Hyviä uutisia. Menkäät noutamaan Abneria. Joutukaat! Hän tapaa minut täällä. Minä käyn sillä välin leiriä katsomassa. Hyvä, urhoolliset kumppanit, te olette tulleet tänne jälleen voittamaan Alroy'n kanssa. Te olette taistelleet ennen, minä voin todistaa sen, Nehavendin lakealla.
Mielelläni joisin teetä luonanne, jos ette pahastuisi." Tämä muistutti minua tehdä tulta ja panna teekattila tulelle, sillä itsellänikin oli jo nälkä. Tyttö lörpötteli ehtimiseen arkuudetta, aivan kuin hän ikänsä olisi ollut tuttu kanssani. Kuinka paljon onnea olin kadottanut kun en Stefanin lapsia tuntenut! Toivoin olevani edes heidän hoitajansa, jos en muuta.
Ei, vaimolla ja miehellä tulee olla sama ajatus, sama tahto ... näkeekö eno, tuo kaikki on tukalaa. Siis Fransilla ei ole mitään toivoa? Ei, hyvä eno, minä olen köyhä tyttö, minä olen ottolapsi teidän luonanne ... se on teiltä jalosti tehty, että tahdotte ajatella minua Valdemarsborg'in hallitsijattarena.
Vielä hetken punnittuaan asiaa näytti everstiluutnantti äkkiä tekevän päätöksensä ja vastasi: "Olkoon menneeksi minä suostun tarjoukseenne. Mutta miksi ette ole ennen ilmoittaneet minulle paronin matkaa?" "Sain vasta tänä aamuna tiedon siitä, kun hänen taloudenhoitajansa oli täällä tekemässä kuljetussuostumusta. Aikomukseni oli käydä tänään luonanne".
Herra ei taida tuntea minua; mutta minä olen sama, joka olin luonanne sapelin kanssa, josta sain maksun. Nimeni on Löfstedt ja asun täällä alhaalla kartanossa." "Vai niin. Onko rouva, joka neuloo hattuja, sisällä?" kysyi Hjalmar, päästäkseen tutustansa. "Onpa niinkin, se oli hän, joka rahaa tarvitsi, se oli hän; mutta nyt on hän taas terve."
Talonpoika tästä katseesta hämmästyen peräytyi ja vieraat tekivät samoin. Ruppert juoksi ylös, otti kukkaronsa maksaaksensa velkansa. "Voithan jättää seuraavaksi kerraksi", sanoi isäntä hänelle, joka myös tunsi itsensä turvallisemmaksi nurkassansa, kuin kiihtyneen pojan läheisyydessä. "En", vastasi Ruppert päättävästi, "te ette ole koskaan enään näkevä minua luonanne vieraana."
»Betty osasi laittaa meille niin hyvää ruokaa. Pojatkin sitä kiittivät.» »Ketkä pojat?» Hanna hämmästyi ja lensi punaiseksi. »Niin, mamma ei tiedäkään, että meillä oli vieraita, veljekset Stenberg ja Tirri. Viipyivät siellä muutamia päiviä.» »Teidän luonanne?» kysyi isä kummastuneena. »Niin.» »Olitteko kutsuneet niitä?» »Emme.»
"Mitä suvaitsette te minun antaa teille iltaruo'aksi?" "Ei mitään," vastasi kummastunut Signe. "Minun on mahdoton nauttia mitään." "Malttakaa mielenne," sanoi Appellona säälien, "ja virvoittakaa itseänne jollakin sen suuren tuskan perästä, jonka teidän on täytynyt kärsiä. Minä olen luonanne heti jälleen." Hän meni, ja Signe huomasi, että hän lukkosi ulkoapäin oven.
Päivän Sana
Muut Etsivät