Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
"No, no, veli hyvä, parastanihan olen koettanut tässä elähän kiivastu, vaan ymmärräthän sen, ett'en minä enää tällä iällä tuommoisia saarnoja " "Tuommoisia saarnoja? Tällä iällä? Taas sinä ikääsi, Lulle, muka turvaut, kun ihanteellisimmista asioista kysymys tulee... Vaikka sinunhan juuri pitäisi se oivaltaa ... ihanteen arvo ja sanoithan kerran olleesi hyvin taipuvainen "
Kaikki he olivat iloisia poikia, innokkaita tulevaisuuden miehiä. Lulle luki luonnontieteitä, geologiaa, ja Bruuno oli filosofi. Mutta Artturista ei oikein vielä tiedetty, mille suunnalle hänen tiensä tulisi kulkemaan. Hän oli ennen kaikkea vapaa taiteilija, niinkuin koko se suku, jonka jäsen hän oli.
Mut heit' hiiteen tuo surullinen muotos'! Vaktmästare, psss, psss! har du öron, du din !" Siihen lennähti kyyppari. "Hva' falls?" "En flaska likör och par flaskor vatten!" "Jahah!" Hetkessä olivat sileiksi ja särmäkkäiksi hiotut liköörilasit taas nestettä täynnä; mutta ei vain tahtonut Lulle ystävätänsä saada iloiselle mielelle, vaikka hyvinkin koetteli.
Hän antoi alas määräyksiänsä kaivon arkun sovittamisesta. He vaihtoivat isännän kanssa vain silmäyksen; ei sanaakaan muuten. Työmiehet nostettiin vuorotellen kaivosta. Lulle katsahti alas asiantuntijan silmin: Aivan oikein, maakerrokset olivat siinä järjestyksessä päällekkäin kuin pitikin. Fanny pudisti häntä hihasta: "Kuules sinä, insinööri! Osaatko sinäkin kaivoja katsoa?
Mutta eihän ne jokapaikkaan kerralla revenneet, saivat kuin saivatkin toiset odottaa hiukan aikaa. Loitompaa katselivat hetkisen tuota mylläkkää Lulle ja Yrjö, jotka nyt jo olivat törmän päälle päässeet.
He ottivat kerrassaan voiton hänestä, kaikki edeltäpäin suunniteltu menettely oli hänen puoleltaan mahdoton, ja hänen täytyi antautua heidän seurassaan näin alusta pitäen hetken vaikutusten ajeltavaksi. No mitäs sinä velikulta täällä? Kas, kas, olethan ihan kuin vanha maanviljelijä! Näytäpäs kätesi ihan karheat, koeta, Lulle! Mutta kuule, Heikki, sinä viihdyt hyvin? Olet aikalailla muuttunut.
Monta kertaa he tuon näytelmän olivat nähneet, niin Yrjö kuin Lullekin, mutta aina sillä vain oli oma tuoreutensa ja uutuutensa, niin kuin keväälläkin pitkän talven perästä. "No, veli, mistäs me sitten saamme paikat itsellemme?" kysyi Lulle Yrjöön kääntyen. "Näyttääpä siltä, kun saisimme katsoa päältä koko lystin pitoa!
Liisa tuli esille. Saata neiti kamariin! Herrat katsahtivat toisiinsa, kun Liisa ja Fanny olivat menneet. Se on minun kasvattisisareni, selitti Heikki. Ja he menivät kaikki sisälle. Ovessa sanoi Lulle Heikin korvaan: Heikki, tunnusta! niinhyvin kuin kihlattu morsiamesi? Heikki hämmästyi ja nauroi sitten luonnottomasti, minkä piti tehdä vastaus tarpeettomaksi. Lulle ei tiedustellut sen koommin.
Sinunhan pitäisi osata, kun olet tutkinut maakerroksia ja vesisuonia!" Lulle hermostui; eihän hän nyt heti tässä paikassa voinut selittää mitä hänen tieteensä asiasta tiesi. Kaivonkatsojalla kuului olleen elohopeapullo ja jokin messinkikone kourassa, kun hän kaivonpaikkaa haki. Mikä kone se oli, sitä hän ei sanonut kenellekään. Ja geologi väitti, että se on hullutusta kaikki tyynni.
Heikki tuli iloiseksi. Jonkin verran entistä ryhtiä ja varmuutta oli hänen puheessaan, kun hän isälle ja Liisalle kertoi asiasta ja kuvasi tovereitaan. Määräpäivänä vieraat tulivatkin. Ensin ajoivat pihaan Bruuno ja Lulle tomuttuneina, mutta iloisina ja meluavina.
Päivän Sana
Muut Etsivät