Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
"On näet, Lottakulta, taas semmoinen vaikea pulma selvitettävänä, että tarvitaan siihen kahdenkin miehen päätä", selitti nimismies, kun Lotta näytti vastahakoiselta tottelemaan käskyä. "On niillä nuo oluet selvitettävänä", supisi Lotta kärtyisesti mennessään asialle, mutta hän meni kuitenkin.
Tämä oli kaunis näkö, ja Lotta täti, joka piti paljon tuollaisista odottamattomista huvituksista, oli varsin ihastuksissaan; vieraat katsoivat sitä melkein kuin jotakin taikatemppua.
Hätimmiten syötyänsä päivällistä, olivat he avussa, kun herkulliset hedelmät asetettiin suuriin lasivateihin illallista varten. He valitsivat itsellensä kukkavihkoja rintaan ja pukivat juuri yllensä puhtaita puseroja, kun kuulivat Lotta tädin huutavan iloisesti: tervetultua!
Vuoteesta peitot kallihit jo raappas, Löi tukehduksiin lieskat öljyjen. Mut Lotta oli saanut suuret vammat, Hän tainnoksissa vietiin vuoteellen. Ja kivut kiihtyi aina ankarammat, Hän ristiin rastiin puhui houraten. Ja isä, lääkäriä odotellen, Veslasin lapsen kuivaan suuhun toi, Sen riemastuin ja suurest' ihastellen Viimeiseen pisaraan jo sairas joi!
Niissä kuultavina vieraina-miehinä mainittiin: pohjolainen Juho Hirvonen, Sota-Matti ja Anna Lehto. Hannulan Timo ja Lotta olivat myös olleet käräjissä saapuvilla kuulustelemista varten, jos sitä vaadittaisiin; he olisivat muutenkin tulleet saadaksensa tavata poikaansa.
Ai, niin hauskaa, niin hauskaa huusi Meeri, joka rakasti seuraelämää ja vieraisilla oloa, varsinkin kun oli kysymys lähdöstä Lotta tädin luo. Matka molempien maakartanoitten välillä ei ollut pitkä, kun hevosella ajettiin, mutta vielä lyhempi, jos kuljettiin pientä polkua metsän läpi. Tavallisesti naapurit käyttivät tätä oikotietä, jos ilma oli kaunis.
Meillä on häät silloin, niin ei kuulemma passaa. Kuka sieltä naidaan? kysyi talonemäntä. Lotta röökynä, vastasi piika. No, kuka se on naimamies? Ettekö tiedä sitä? puuttui suutarinemäntä puheeseen. Ursin komesrooti tahi patruuni eli miksi ne häntä nimittävät. Patruuniksi häntä karahteerataan, virkkoi piika. Vai hän se on naimamies!
Kyllä minä uneksin jotakin hauskaa sanoi hän mutta nyt en muista mitään. Niinpä aina käy nauroi Lotta täti iloiset unelmat istuvat piilossa tuolla vuoteen verhoissa, ja niin pian kuin unetar painaa silmät kiinni, lentävät ne alas keveinä, mutta eipä kukaan niitä vielä ole voinut minulle kertoa. Sepä juuri on viheriän kammarin salaisuus. Krapuretki.
Hän oli kuullut hänen sointuwan heleän äänensä, nähnyt hänen hennon ja solakan wartalonsa ja wiehkeät kaswonsa, tuntenut hänestä wirtaawan lemmen pyhän, polttawan wirran. Hän oli puhunut lempeitä ja luotettawia sanoja, wiittaamalla omaansa ja muiden ihmisien kunnioitukseen ja samassa hänen tulewaisuuteensa. Ehkäpä Lotta tunsi sydämessään samaa kuin hänkin, niin, ehkäpä!
Täti, sehän on ihan linnan näköinen huudahti Helka kiinnittäessään katseensa tuohon valkoiseen kulmakattoiseen komeaan kolmikerroksiseen kivikartanoon. Täällä asuu Lotta täti kuten prinsessa! Rouva Bergendahl hymyili. Katsos, tuolla hän itse seisoo ja viittaa meille tervetuliaisia.
Päivän Sana
Muut Etsivät