Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Vaan ajatelkaapa! minä vähä epäilen, eikö hän koettanut mestaroida tätiä; ja sitte uskalsi hän vielä luoda minuun senlaisen katseen, ikäänkuin minä olisin ollut samaa mieltä kuin hän! Täti oli toimittanut hänelle paikan enon konttorissa, koska oli kuullut hänen tutkintonsa onnistuneen erittäin loistavasti ja että hän oli hyvin lahjakas, vaan ei saanut mitään varoja kotoaan lukujensa jatkamiseen."
Noudattakaamme siis toiminnan logiikkaa, seuratkaamme elämän suurissa kysymyksissä samaa ajatustapaa, joka »maallisissa asioissa» niin loistavasti on todistanut etevyytensä. Sehän juuri, kuten näimme, on luonut tieteenkin.
Sen verran hän kuitenkin kaikenlaista teki, että hänen taitonsa tuli koko tienoossa tunnetuksi. Olipa talvella tehnyt Halolaan lyövän seinäkellonkin, jollaista ei tietääkseni siihen aikaan vielä missään talonpoikaistalossa ollut. Maksua ei hän mistään työstä koskaan ottanut, vaan kuitenkin eleli loistavasti, kestitsi kaikkia ja runsaasti jakeli rahoja ympärilleen.
Ennenkuin tunti oli loppunut, oli Friedrich lukunsa päättänyt ja löi tyytyväisenä kirjan kiinni. "Kuule, Georg", sanoi hän, "niin loistavasti kuin eilen opin läksyni, isän minua kuulustellessa, en ole vielä koskaan osannut. Olisin suonut, että olisit ollut siellä näkemässä kuinka hän minua palkitsi." "Kerrohan kuitenkin", kehotti Georg. "No, kerron sen kyllä piankin", rupatteli poika.
Juuri samana hetkenä saapui muutamia loistavasti puettuja ratsastajia. He suuntasivat meihin päin, minä tempasin itseni irti, syöksyin heitä kohden ja heittäydyin hevosten jalkojen eteen. Sidotuilla käsivarsillani viittasin noiden onnettomien puoleen tulirovion ääressä ja pyysin heitä pelastamaan lapseni. Ratsastajat pysähtyivät, neuvottelivat ja lähtivät väkijoukkoa kohden.
Miltopaeus tinki siis vastaan niin kauan kuin suinkin, mutta puhui itsensä venäläisillä lauseparsillaan niin loistavasti pussiin, että viimein muuan kasakoista jokseenkin armottomasti kosketti häntä piikkinsä varrella. Tätä loukkausta urhoollinen ylioppilas ei voinut enää suvaita, ja yks' kaks' keijotti mies piikkinensä maassa.
Semmoisia ne koululapset olivat. Kun Anni tuli kotiansa, lahjaksi saatu uusi-testametti muassaan, oli hänen isänsä unhottamaisillansa tylyytensä kirkkoherralle Kasperin tähden, kun Anni oli niin loistavasti läpi mennyt, että oli saanut lahjan niinkuin Lukulan Iikkakin.
Hän oli kuin tavallisesti loistavasti puettu, mutta silmäyksensä olivat vilkkaammat ja iloisemmat kuin milloinkaan. "Mikä asia, onko teillä kukkia?" "On, hyvä mamseli." "Vai niin, antakaas nähdä!" Ja Annette alkoi huiskin haiskin heitellä kukkia. "No niin, menevät mukiin; mitä ne maksavat?" Tyttö ilmoitti hinnan. "Se on aivan suunnaton: Kuulen että äitinne on kipeänä ... tässä on!"
Sinun tähtesihän se sydän on niin paljon kärsinyt, kun luulin, että sinä otat vastaat Koiviston isännän tarjoaman palkinnon, jonka niin loistavasti ansaitsit", sanoi Anni liikutettuna. "Sinä erehdyit siinä. Siitä asti, kun minä olen tullut jotakin tietämään, olet sinä yksinäsi valloittanut sydämeni; muut kaikki ovat siellä olleet kuolleet; mutta en ole uskaltanut sydäntäni sinulle au'aista."
Vanhempansa eivät kuitenkaan kertaakaan kieltäneet eivätkä nuhdelleet poikaansa tuosta vallattomasta kylän kulkemisesta; kenties he olivatkin vaan hyvillänsä, kun Kasperi alotti niin loistavasti niin paljon opettavammaisen "maailman rannan" koulussa käynnin kenties?
Päivän Sana
Muut Etsivät