Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025


Israeli, monasti sen nähnyt Olet nähnyt, monasti on Herra Ihmetöitä keskelläsi tehnyt, Kuinka monta koetusta vielä, Ennenkun sun tylsä typereytes Omaksensa opin omistaapi Sydän-verin ostetun? Oi koska Vihdoinkin sun ylpeytes nöyrtyy, Kuuliaisna Herran käskyn tietä Käydäksesi? Kuka tämän tietää, Kuka voisi nyt jo lohdutella?

Hän lyyhähti istumaan juntan kylelle ja vesikarpalo kierähti luomen alta karkealle poskelle. Toiset seisoivat ympärillä vakavakatseisina, he tiesivät omasta kokemuksestaan, että tuosta on leikki kaukana. Joku koetti lohdutella, vaikka huonolla menestyksellä.

Torgeria oli mahdoton saada lohdutetuksi eikä hänessä ollut miestä koskemaan viuluun moneen päivään. Kari kärsi tyynemmästi, ja hänen täytyi lohdutella miestänsä. Mutta pari vuotta sen perästä istui Kari punaposkinen pullukka poika sylissä, ja hänelle pantiin nimeksi Jon. Hädin tuskin sai iso-isä nähdä hänet, sillä vanha Jon oli kovasti sairastunut.

Vihainen myrsky huuhtoo mun juurtan' ainiaan, Mut vahvoja se muurian' ei voita, Kuin vuoren seinä kestän ma myrskyt, aallot vaan Ja vartioitsen poloisia noita. Sa, ihmislaps, myös ollos näin harrasmielinen, Ja johda eksyneitä kautt' elon myrskyjen, Ja valvo, lemmi, lohdutella koita! Maamme kirja 1878-1905. KIRKKAALLA J

Jos missä oli sairaita, noudettiin hän tavallisesti niitä hoitamaan. Hänhän se osasi niin pehmeästi käsitellä ja luottavasti lohdutella sairasta. Aina hänellä oli joku apukeino jotakin vissiä vammaa vastaan. Oliko sairautena paha haava, puhdisti, siteli ja voiteli hän ne niin hyvin, että niistä kohta kipu lakkasi ja paraneminen alkoi.

"Ei, herra nimismies", lausui lukkari silloin, kuin Jeriko töytäsi Sormulan asuinpirttiin, jonne rukkiukko oli viety "ei, herra nimismies, ei tässä nyt enää suoneniskut auta, sillä hänessä ei ole henkeä hituistakaan". "Mutta ei halvaus tavallisesti ensi kerralla tapa", selitti Kalle, joka siihen asti oli koetellut lohdutella hätäilevää Himmiä.

Laita niin, ett'ei minun tarvitse häntä enään koskaan nähdä", sanoi hän sitten kolkosti. Murrettu, puoleton äiti lähti sen käskyn kanssa pois. Kun hän tuli Marin tykö, purskahti hän katkeraan itkuun. "Kova on isäsi, voimatoin on äitisi", sanoi hän itkunsa seasta. "Tiesinhän minä sen", sanoi Mari ja koki lohdutella murheellista äitiänsä.

Risto kokee lohdutella häntä sekä itseään, ja kertoo kirjoittaneensa nyt juuri kauniin runoelman tulipalosta, jonka hän on verrannut tulta suitsuavaan vuoreen ja kaikkia tuhoja tekevään pyrstötähteen, joka tuo hirmuista kostoa kurjalle ihmiselle ja käyttää tulen petollisia henkiä palvelijoinaan; runonsa toivoo Risto saavansa myödyksi köyhän nikkarinlesken hyödyksi.

Ei huoli setä hätäillä, vaikka niin kävisikin, alkoi veljenpoika lohdutella. Kyllä tässä toki talutetaan ja hoidetaan, jos niiksi tulee. Vaan vielähän tuota toki lienee aika siihen, koskapa liikuttekin omin päinne. Näenhän minä vähän liikkua, niin kauan kuin päivä paistaa, mutta kun vetää pilveen tai muuten hämärtyy ettei kajasta, niin ei silmän avulla näy pitkällekään pääsevän.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät