Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Pahaksi onneksi Katrille oli tällä kertaa myöskin se, että Elsa oli nähnyt parempia keittäjiä, niinkuin esimerkiksi Munkkiniemen Liinan, ja nähnyt, kuinka liikkuu ja työssään joutuu. Katrin keitäntö siihen nähden oli paljasta apinoimista. Kumminkaan ei Elsa hänelle mitään ilmoitellut, vaan hienonnettuaan kuoret meni ruokasaliin pöytää kuntoon laittamaan.
Kun hän avasi oven, kuuli hän kovaa kuorsaamista rakennuksen vastaisesta päästä. Jyrki oli kuumuuden vuoksi jättänyt oven auki. Nyt se on tehtävä, jos milloinkaan, kuiskasi Inkeri. Kiireesti toimitti hän veden äidille, otti tumman liinan päähänsä, tulukset ja kynttilän mukaansa ja läksi hiipimään majurin huonetta kohti. Ulkona raivosi myrsky. Sade huuhtoi seiniä ja pieniä ikkunaruutuja.
Liinan tuska kantoi alusta alkaen tätä tyyneyden merkkiä, jonka se niin usein ottaa hyväksensä nuorissa, kiinne-tapaisissa luonnoissa, silloinkuin he näkevät, että heillä ei ole mitään. Seuraavana päivänä, sanoman saatuansa, oli hän taasen perheessä, harvasanainen, kuten tavallisesti, mutta taivaallinen tyyneys otsalla ja jotakin haaveksivaa katseessa.
Myöhemmin kesällä tutustuin hänen ystävättäreensä Liinaan, ja heti tämän jälestä Liinan sulhaseen Arvelaan. Pian oltiin me kaikki neljä kuin saman talon väkeä: tehtiin myötäänsä yhteisiä venematkoja, kävelyretkiä ja jos mitä. Ensikerralla Liina minua oudostutti. Hän kyseli kaikenlaista vanhemmistani, kodistani ja palkastani.
Nuori rouva nousi seisoalleen, pyyhkien hikeä otsaltaan ja leyhyttäen nenäliinalla viileyttä kasvoilleen. Mutta käsi vapisi ja liina vierähti lattialle. Nuori mies nousi nopeasti, otti liinan ylös ja ojensi sen rouvalle. Mutta hän ei ainoastaan ojentanut, vaan tarttui samalla hänen käteensä. Käsi värisi ja vääntelihe kuin tuskissaan kaksi suurta sinistä silmää katsoi häneen avuttomina.
Eivätpähän onnistuneet sen pappilan Liinan puuhat vielä tänäkään kesänä, vaikka koetin minä olla puhemiehenä ... puheskeli pastori meloessaan venheen perässä. Vai koetti se pastori olla rovastin röökinän puhemiehenä, naurahti renki kokkatuhdolta. Koetinpa koetin, mutta eihän se silloin auta, kun on toinen jo kierroksessa.
Ah, se ei näy olevan syynä; mutta kun pikku Liinan rakkahin seura on Maria, niin voi käsittää minkä verran sielun sivistystä pappilassa saadaan, jossa tuskin löytyy "belles lettres", vaan ainoastaan vanhoja postilloja eli, niinkuin Gyllensvingel eräänä päivänä sanoi, "Pyhä sana lammasnahkaturkissa".
Hän heitti liinan päällensä ja riensi pihan yli, puutarhan kautta Bincenz'in talolle. Mitä Bincenz, mitä ihmiset hänestä ajattelivat? Ah, olihan se kaikki yhdentekevä mitä hän nyt siitä huoli! Hän saapui talolle.
"Vahinko, kun ei tullut kirkossa oltua! Niille on tänään pitkään saarnattu ja hyvä saarna pidetty!" tuumi mamseli. "Oltiinhan aamukirkossa!" sanoi Elsa. "Jaa, silmien kanssa riitelemässä Munkkiniemen Liinan kanssa!" "Hm!" myhähti herra, vaan kukaan ei tiennyt mitä hän ajatteli, ja hän käännytti hevosen mamselin asuntoon.
... minulla on täällä väitöskirja tekeillä ja hyvä olisi, jos saisin tänä kesänä osankaan valmiiksi. Sinä tulit keväällä ulkomailta? Kesäkuussa sieltä palasin... Hän on minun mieheni vanha koulutoveri, kuuli hän taas Ellin salissa vastailevan neiti Liinan kysymyksiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät