Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
LALLI: Soitat sinä suuta minunkin sijastani. KERTTU: Lienenkö liiaksi suupaltti minäkään! Eivätkö ole omat askeleeni? KERTTU: Ka, ka... LALLI: Milloin loppuu lappamisesi? LALLI: Mikä hätä hänellä on? KERTTU: Ei hätä, eipä mikään. Mutta on minusta paha nähdä, miten hän pelkää ja kammoaa sinua. LALLI: Sinikka? KERTTU: Niin. Kohta hän ei tohdi liikahtaa edes sinun läsnäollessasi.
Onhan tohtori sivistynyt mies. Mutta nähkääs, tohtori, ei meidän keskuudessamme meikäläisten täytyy olla niin ankarat ei uskalla ollenkaan liikahtaa, muuten voi kaikki olla hukassa. Teillähän on rikkautta ja oppia. Te voitte tietää, kuinka pitkälle voi mennä mutta meikäläinen ei sitä tiedä. Mitä tarkoitatte?
Sitten hän puhkesi puhumaan: "Miehet! Tuossa tulee poika isäänsä asevoimalla vihollisen valtaan antamaan. Katsokaa! Hän julkeaa katsella minua silmiin!" Sipo sieppasi pudonneen muskettinsa, kohotti sen ja viritti hanan. Hän tähtäsi. Juhana seisoi kuin kivettyneenä; hän ei voinut paikalta liikahtaa.
Hän kyllä sittemmin toimitti kirjeen omistajilleen, vaan varusti sen muutamilla mielestäni tarpeettomilla selityksillä. Kotiin tultuani antoi isäntä minulle määräyksen, jonka mukaan en kolmeen vuorokauteen saisi huoneesta liikahtaa, "sillä sinä vaan kaupungilla rakentelet naimiskauppoja mustalaistyttöjen kanssa", sanoi hän.
Hänen muotonsa muuttui ensin punottavaksi, sitten siniseksi; silmät menettivät luonnollisen värinsä ja menivät lasimaisiksi. Onneton ei voinut paikalta liikahtaa... Noita oli hänen kaulaansa heittänyt silmukan, jolla hän kuristi uhrinsa. Kun noita näki hengen paenneen, sivalsi hän hevosta vitsalla ja hyppäsi samalla pois kannoilta. Ei ketään matkustajaa sattunut tielle silloin kun murha tapahtui.
Niin se aina tuntuu täällä loitolla, mutta kun taas käännymme maihin, lähenemme rantoja ja tunnemme maan tuoksun, meidän selkärankamme ikäänkuin pehmenee, tahtoo veltostua, ja me kietoudumme kuin tuhansiin pieniin rihmoihin, jotka eivät salli meidän paikalta liikahtaa. He olivat tulleet jo niin kauas ulos merelle, että oli aika kääntyä.
Hän käy yhä levottomammaksi, päästää huivin irti, sitoo sen taas, koettaa katsoa itsepintaisesti ulos ikkunasta, mutta kun vaunut retkahtavat vekselissä ja rasia liikahtaa vai näyttikö vain siltä täytyy se ottaa alas, täytyy avata...
Hän liikahtaa hiukan, ja sanomalehti hänen jalkansa alla rasahtaa. Lamppu laulaa ritisevän kamiinan säestämänä. Ei ulkoakaan kuulu mitään. Ensin muutamia askeleita, sitten ei niitäkään. Luulisi nukkuneen koko maailman. Ei ole tulevia ketään eikä meneviä. Asemasillalta näkyy liikkumatta seisovan asemapäällikön pää ja hänen vieressään toinen pää, konduktöörin.
Hän aikoi jo pistää päänsä esille tutkiakseen olivatko jääkärit lähteneet menemään toista tietä vai ei, mutta juuri samassa kuuli hän vainoojiensa kuiskaavat äänet läheisyydessään. Hän ei uskaltanut liikahtaa peljäten pienimmänkin varomattomuuden ilmaisevan hänen kätköpaikkansa.
Olen voimakas ja voin ansaita elatukseni; vaan olette ainoa sukulaiseni, paitsi Stefania, ja hän on kaukana. Tulin luoksenne, koska olette äitini veli, vaan jos naisia inhootte, niin menen tieheni." Aioin lähteä hyvin alakuloisena ja raskasmielisenä, vaan Kor tarttui minuun molemmin käsin ja piti niin kovasti kiinni, ett'en paikaltani voinut liikahtaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät