Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Kello kävi yhdeksättä illalla, aurinko laskeutui pilviin, mutta palavasta kaupungista nousevat liekit saivat taivaan punertavaksi ja hehkuvan valon alla vyöryi avaruudessa tukehuttava kuumuus tuhansissa vivahduksissa. Kauhun, raivon ja surun valtaamana syöksyi kansa kaupungista rajusti paeten ja sen muassa ne eläimet, joita oli maltettu pelastaa.
Joka haaralle levenevät liekit, jotka halukkaasti tarttuivat kuiviin, taulantapaisiin majoihin ja joita sitä paitsi kiihotti vilkas tuuli järveltä päin, estivät melkein hengityksen, ja useampia kertoja tunsi Stanley olevansa tukehtumaisillaan. Ugandan maa ja kansa.
He alkoivat viidennen päivän keksivaiheilla ja tekivät työtä koko yön, muuttaen aina toisia toisten sijaan, puoliväliin kuudetta päivää. Kuudentena päivänä liekit ehtivät aukeaan lomapaikkaan eivätkä päässeet edemmäksi.
Julius astui eteenpäin kantaen Lydiaa ja Cubulos seurasi häntä lähellä; heidän perässään tulivat sotamiehet ja näitten jälestä tunkeusi hurja väkijoukko. Viimein he saapuivat Suburralle. Täällä laski Julius Lydian maahan ja sotamiehet astuivat eteenpäin heidän edessään ja takanaan, raivaten heille tietä. Ylityisin liekit punastuttivat taivaan lakea.
Mutta pian kauhistui hän uudestaan, sillä liekit löivät häntä vastaan eräästä avonaisesta ovesta. Linna paloi. Säikähtynyt abbotti jätti nyt Cecilian, rientääksensä luostariin pelastamaan omiansa ja kirkon tavaroita. Salakäytävän rauta ovi rasahti kiini hänen perässään. Cecilia väänteli epätoivoisena käsiänsä. Kauhistavat liekit löivät hänen ympärillänsä yhä enemmän ja enemmän.
Ympärillä välähtelivät kirkkaat, häikäisevät liekit ja Reetan korviin kuului edempää ilkeää ääntä, juuri kuin naurun räkätystä. Kamalalla äänellä parkasi Reeta sielunsa tuskissa. Hän painautui pitkäkseen maata vasten odottamaan, mitä nyt tulisi. Ei tullut muita kuin Laukkalan isäntä, joka vaivoin sai seisautetuksi Reetan kiljaisemista ja ukkosta säikähtäneen kimonsa.
Liekit kohosivat heloittaen korkealle ja melkein peittivät hänet Peter Halketin näkyvistä. "Ihme kuinka ne palavat, kun te niitä kohentelette!" sanoi Peter. He istuivat ääneti liekin ääressä vähän aikaa. Sitten Peter sanoi: "Näittekö yhtään neekeriä eilen? Minä en ole tavannut ainoatakaan näillä seuduilla."
Toiset ovat pimeitä cubiculumeja, ja niissä me ainoastaan nukumme. Mennään pois sisään siellä saat levätä." He menivät. Huoneessa vallitsi hämärä, sillä talvinen ilta oli pilvinen, eivätkä ne harvat liekit, jotka huoneessa paloivat, riittäneet poistamaan pimeyttä. Vinitius ei tuntenut vaippaan verhottua miestä, mutta hän arvasi, että se oli Chilon.
Kinokset kohosivat semmoisina päivinä joskus melkein akkunaan saakka. Liedessä kuivat puut paloivat tavallista kirkkaammin ja liekit tavallista iloisemmin soittelivat hormissa. Kuumat tatarleipäset, jotka oli kastettu voihin ja ruskeaan siirappiin, maistuivat semmoisina päivinä muheammalta kuin koskaan muulloin, ja semmoisina päivinä hän oppi sukkaa kutomaan. Tämä se oli hauskaa.
Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan." Saulus ei kyennyt nostamaan päätään. Tuo taivaallinen valo ympäröi häntä kuin kuluttava tuli, jonka liekit painoivat hänet maahan, ja nuo juhlalliset sanat kukistivat hänet. "Kuka sinä olet, Herra?" kuiskasi hän viimein. Tällöin vastasi sama ääni: "Minä olen Jeesus natsarealainen, jota sinä vainoot."
Päivän Sana
Muut Etsivät