Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Siitä saatu lepo veltostuttaa: me vertailemme sitä, mistä meidän pitää kieltäytyä sen kanssa, mitä on voitettavana, ja silloin voittopuoli tuntuu meistä niin vähäpätöiseltä, että helposti erhetymme arvelemaan koko elämän hukkaan kuluneeksi.
Nuoriso parka on niin onneton näihin aikoihin, että sillä vaan on tuo kauhea vaali: rakkaus ilman lepoa, taikka lepo ilman rakkautta. Lepo ilman rakkautta ... näyttää... FIGARO. Ah! sangen kuihtuvaiselta. Todellakin rakkaus ilman lepoa ilmestyy suuremmassa hempeydessä: ja mitä minuun tulee, jos minä olisin nainen... Se on tietty, että nuori tyttö ei voi estää kelpo miestä häntä kunnioittamasta.
Lepo ja kyllyys siittää pelkureita, Mut hätä aina rohkeuden on äiti. Ken siellä? Jos liet sivistynyt, puhu; Jos villi liet, niin ota taikka anna. Hoi! Vastaust' ei. Siis sisään menen. Miekka Tok' esille! Jos vihamies niin pelkää, Kuin minä, miekkaa, pois hän päänsä kääntää. Hyväinen taivas, vihollinen moinen!
Sentähden täytyy minun turvautua sinuun, tuntematon ystäväni. Usko olemassaoloosi on minulle sydämen lepo, on voimanlähde. Sillä ymmärtämys on elinvoimaa yhtä varmasti kuin toisiinsa sopivat ja toisiaan täydentävät soinnut synnyttävät eheämmän ja voimakkaamman vaikutelman kuin yksi ainoa sävel. Minulle on aivan yhdentekevää, oletko sinä, tuntematon ystäväni, mies vaiko nainen.
Sisäistäkin taistelua käydään kouraantuntuvin ottein. Taistelu on näet aina hyvin todellista; sen kärki suuntautuu aina eteenpäin ja rintama laajenee. Taaksepäin kulman sisälle kasvaa voittoisa lepo ja kirkastuva kärsimys. Sellainen taistelu, jos se saa häiritsemättä jatkua ja temmata mukaansa kaikki suuret sisäiset voimat, painuu miltei säännöllisesti uskonnolliselle alalle.
Kun ei kukaan vastannut mitään, hän puhalsi palavan päreen sammuksiin ja rupesi itse maata. Silloin tällöin kuuluva huokaisu kuitenkin ilmaisi ukon olevan valveilla. Pitkälliseksi ei lepo tullut. Miehet herätettiin pian ja heitä kehoitettiin tarkastamaan aseensa, ja talossa olevat kaksi nuorta naista käskettiin mukaan lihoja hakemaan.
Freedrik, jolla oli luokallaan paljo luettavaa, istui kuitenkin mieluummin pari tuntia illalla valveilla, kuin antoi herättää itsensä aikaisin aamulla, sillä hänen oli vaikea uskoa, että pimeällä syksylläkin "aamuhetki on kullan kallis". Viikko kului ahkerassa lukemisessa, kunnes lauantai-ilta joutui, jolloin pyhäpäivän lepo oli edessä.
Näät hengen, mit' ei riemut, murheen säät, ei korkeat, ei halvat murra, voita, min lentoon nosti myrskyn tuulispäät, sa Adlercreutzin, urhoist' urhoisimman, näät, kuvia silmä, sielu täynnä noita. Ja juuri hänen käskystään taas alkaa saa tuo synkkä ilve: tietä poloisinta vain mennä, poissa toivo, lepo, kadottaa kaikk' askel askelelta, maine, isänmaa, vain pakahtunut mit' ei itke rinta.
Kiipeäminen on ollut sangen rasittavaa, mutta muutamain minuuttien lepo uudistaa voimat mikä on vuoristossa kävelemisen suurimpia viehätyksiä. Ja kevein askelin jatkamme taas matkaamme. Vähän aikaa laakson lattiaa kuljettuaan päättyy tie sen peräseinään ja alkaa taas kohota niinkuin äsken suuresta laaksosta lähdettyämme. Ja taas täytyy tien ja sen kävijän tehdä totista työtä eteenpäin päästäkseen.
Muinaisen viisaan vanhuksen tavoin ajattelen, että kuoleman joko täytyy olla tyhjäksi tuhoamista ja mikäpä tuntuisikaan minunlaiselleni, väsyneelle, kidutetulle olennolle ihanammalta, kuin ikuinen uni ijäinen lepo reqviem aeternam? Taikka myös on kuolema muutto ijäiseen elämään ja jos niin on, jätän hänen laupeutensa huomaan, jonka kädessä on elämä ja kuolema.
Päivän Sana
Muut Etsivät