Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Ei pystyisi sinuunkaan, kun oikean uskon omistaisit ja Ristuksen Kiesuksen suojaan antautuisit ja tämän kirjan tietoja kuuntelisit. Senkö salatietoja? kysyi Jouko epäröiden. Onko sinulla ne? Kaikki, jotka tahtovat, voivat ne oppia. Jouko katseli kirjaa ja Reitaa. Sitten otti hän kontistaan leivän ja antoi sen Reidalle. Tullet tänne taas huomenna, niin luen lisää, sanoi Reita.
Välistä kävin hieromassa ja niin aina väkyröitin eteenpäin sen kesää... Oli meillä silloin vähän kylvetty ruista sekä kauraa maahan, niistä toivoin saavani talven leivän. Ei sitä silloin joutanut Jumalan viljaa hukkaan panna. Monta kertaa piti mennä työlle ja olla iltaan asti suurustakaan maistamatta. Voi sentään! ... kaikkihan sitä on saanut nähdä.
"Koettakaa syödä", pyysi herra Markus häntä ystävällisesti. Sitten otti mies leivän, eikä voinut ensimmäisen suupalan jälkeen enää hallita itseänsä; hän söi sanomattoman ahneesti ja näytti unohtavan kaikki ympäriltänsä. Hän oli nuori mies, tuuhealla ja pitkällä, rinnalle riippuvalla vaalealla parralla, joka vähän vivahti punaiseen.
Pohjaan vain yht'äkkiä irvistelemättä ... koko pikari! Recognandi causa! lisäsi Nieminen, ja he kumosivat ryypyn kaikki kolme. Pekka tuli juuri sisään, ja Antti korotti vielä uhalla äänensäkin. No, terve mieheen sitten! Tämä on kuin voita leivän päälle!
Pekka ei voinut erehtyä, nainen oli Mattu. Nyt tämä lähti häntä vastaan ilosta loistavin silmin, ojensi äänettömänä Pekalle kätensä ja veti hänetkin luokseen. Kauan oltiin ääneti, kunnes Antti äkkiä hypähti pystyyn, otti eukon syliinsä, pyörähdytti häntä ympäri ja juoksi sitten metsään päin ääneen nauraen. Heti samassa hän palasi takaisin kontti kädessä, tempasi sen auki ja otti esiin leivän: "
Jos vaan olisi löytynyt jokukin ihminen, ajatteli Nehljudof katsellen pojan tuskallisia pelonalaisia kasvoja, joka olisi säälinyt häntä silloin kuin hän leivän puutteen tähden lähetettiin maalta kaupunkiin; jos puutteenalaisia olisi autettu, tai jospa vaan silloinkin, kuin hän jo oli kaupungissa ja kaksitoistatuntisen työpäivän jälkeen kulki tehtaasta vanhempien toverien, viettelijäinsä kanssa ravintolaan, kunpa olisi silloinkin löytynyt ihminen, joka olisi sanonut: »älä sinä mene Vanja, ei se ole hyvä», niin ei poika olisi mennyt, ei olisi joutunut harhatielle, eikä olisi mitään pahaa tehnyt.
Takall' on vaimo armahin, Povellaan lapsi piskuisin: "Kah, kauan viivyit retkelläs, Käy tänne, istu liedemmäs, Ja siekin!" Poian hellästi Näin lieden luo hän talutti. Kun äiti toimi, valkeekin Pian alkoi loistaa kirkkaammin. Ei nurkunut hän puutettaan, Vaan leivän otti iloissaan, Asetti iltaiseksi sen Ja kehloss' maitotilkkasen.
Niinkö täällä ihmis-onni, Niinkö katoo, kuihtuu, kuolee, Hautaan hoippuu, hajoaa? Moni kantaa, kiskoo, raataa, Kituin kärsii, kuolo kaataa, Hautaan hoippuu, hajoaa. Moni perheen, lapset laittaa, Leivän leipoo, paistaa, taittaa, Hautaan hoippuu, hajoaa. Moni toimii, riehuu, rientää. Hyvän toivoo, huonon niittää, Hautaan hoippuu, hajoaa.
"No?" sanoi rouva Donner, eikö maita? Olen tarjonnut sinulle, mitä minulla parasta on." "Mitä tämä on?" kysyi Liddy ujosti, hypistellen leivän viipaletta.
Pese silmät, pää silitä, Anna leipeä kätehen, Vuole voita leivän päälle; Kun ei leipeä talossa, Anna lastunen kätehen. Elä moiti anoppiasi. Ellös konsana sanoko: "Ei anna anoppi voita." Sano aina annettavan, Kapustalla kannettavan, Jos kerran kesässä saanet, Senki toisen talvellista.
Päivän Sana
Muut Etsivät