Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Hän antaa maistaa julmuuttansa: Vähittäin polttaa palvelijansa, Pois ottaa miehen voimakkaan, Isättömältä leivän ryöstää, Syvyyteen tahtoo kurjan syöstä, Ja riistää toivon kokonaan. Hän veljeysliitot solmeaapi, Taas myrkyllään kaikk' kuolettaapi, Katkaisten siteet hellätkin. Hän mestari on murhaamassa Ja viljelykset haaskaamassa, Kädessä kalman vikatin.
Kuvittelimme myös, mitenkä nyt kohta päästään viljavampiin, lämpöisempiin maihin eli paikkakuntiin, joissa ei aina ole vilu ja leivän puute.
Sanomalehdistä olin nähnyt ainoastaan laivojen matkasuunnat ja lähtöajat. Mutta kaikesta muusta "antaa tietoja kippari aluksella." Nyt minulla taas oli hyvä olla. Lämmin tuntui niin suloiselta. "Lämmintä ja leipää" nehän ovat ihmiselämän perussävelet. Leivän arvon kyllä jokainen muistaa kolmasti päivään, mutta lämpimän tärkeys tahtoo unohtua, ellei siitä joskus saisi tällaisia muistutuksia.
Ne, jotka jokea aivoit Myllytullista tulehen, Simpermannin käskyn kautta Kangastullihin kävivät, Pistit ensin pienen leivän Tulliherralle kätehen; Tästäpä herra herjemmäksi, Kovin koiraksi rupesi, Sanoi herra hilpeästi: "Ketä sinä tällä kerjulaista Pilkkoat pila-isäntä, Ompa sulla suurempia, Kalakukkoja komeita? Anna mulle muutamainen Teiän maanne maistiksista."
Päivän jos teit työtä, niin kaksi olit jouten ja sen haussa. Mummo ja tyttö alkoivat kulkea loitomma leivän hakuun; mutta huonoa sen saanti oli, kun ei kelläkään itselläänkään ollut. Kuitenkin tulimme niin ja näin toimeen, arvellen tavalla tai toisella keväimeen ja uutiseen kestävämme. Mutta kevään tullen lakkasivat kaikki antamasta ja siihen sitten tautikin pakkasi päälle.
"Vieös sä tätä kanoa, vieös viljamättähälle, ru'ispurnun purkajaksi, ohrapurnun ottajaksi, leivän paksun paistajaksi, oluen osoajaksi, vehnäleivän leipojaksi, taikinan taputtajaksi! "Sulho, viljon veljyeni! Ellös sie tätä kanoa, ellös meiän hanhoistamme ikävillä itketelkö!
Jos ihmiset lisäisivät yhdenkään tunnin teidän työaikaanne päivässä, tai tekisivät leivän, jota syötte, penniäkään kalliimmaksi, ettekö nousisi yhtenä miehenä tuota sortoa vastaan? Mutta se, mitä tehdään miehille merien takana, joita te hallitsette, se ei koske teitä.
Nimismies jatkoi: Rouva sanoo siihen: ottakaa ero virasta, mutta se on helppo sanoa. Minä olen perheellinen mies, minulla on vaimo ja lapset. Mistä minä leivän otan? Ja kun rouva ei sittenkään liikahtanut, sanoi nimismies: Uskokaa minua, tämä toimitus on minulle yhtä epämiellyttävä kuin teille. Enkä minä ole sitä alkuun pannut.
Vihdoin he riemastuneina söivät illallista huvimajassa. Vanha neitsy levitti tottuneella kädellä voita leivän päälle; kun viimeinen oli saanut osansa, tahtoi ensimmäinen yhden lisää ja niin edespäin.
Monta päivää olivat he olleet kokonaan ilman leipää tahi maissia ja elättäneet itseänsä ainoastaan lihalla kuolleista elukoista, jotka olivat tielle kaatuneet. Minä annoin heille kaiken sen leivän, jota suinkin sain kokoon, ja he ahmasivat sen kuin nälkäiset sudet.
Päivän Sana
Muut Etsivät