Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Karthagon naiset eivät ainoastaan antaneet jalokivensä ja koristuksensa kaupungin piiritystilassa ollessa, vaan viime hädässä leikkasivat he vielä hiuksensakin joustenjänteiksi. Unkarin ja Puolan naiset möivät maansa ahdistustilan aikana jalokivensä ja hopeansa kantaen rauta- ja lyijykoristeita.
Siinäkin oli jotain, kuinka hän sanoisi, arvokasta, hillittyä, alakuloista niinkuin ei se olisi ollut mikään tärkeä asia elämässä ja samalla oli kuitenkin jotain kunnioittavaa ja nöyrää siinä, kuinka he »jumalanviljaa» käsittelivät, miten leivän mursivat ja hienolla veitsenkärjellä hipaisivat kipenen voita vakkasesta tai sillä suolakalaa leikkasivat ne, joilla ei voita ollut.
"Herra Jumala, eihän se hänen oma vikansa ole, sen sanon minä hänelle usein. Vika on niitten, jotka leikkasivat hänet sanomatta siitä mitään minulle. Vuoden ajan me melkein uskoimme, että hän oli parantunut, ja nyt te näette, mikä hänestä on tullut. Pitäisi kieltää turmelemasta naista tuolla tavalla, varsinkin kun hänellä on mies ja lapsia eikä hän voi elää koroillaan.
Olihan nyt rauha molemmin puolin rajaa, ja suomalaiset lapset saivat helposti ystäviä venäläisistä sotamiehistä, jotka omista kodeistansa kaukana, mielellään ja suopeasti nostivat pienokaisia satulaan, leikkasivat heille paperihevosia, nukkeja ja ajopeliä ja jakelivat heille limpuistaan, joihin ei koskaan ollut sekotettu pettua.
Tämä piiritys kesti koko kaksi vuotta ja näytti hirvittävillä esimerkeillä, miten viha villistyttää. Viideltä ylhäiseltä vangilta, jotka piiritettyjen ensimmäisessä uloshyökkäyksessä saatiin kiinni puhkasivat saksalaiset pois silmät ja kuudennelta leikkasivat nenän, mutta jättivät hänelle silmät, että osaisi johtaa toiset takaisin kotiin.
Mutta Saara koroitti ääntänsä ja sanat leikkasivat kuin terävät veitset: "silloin on se julistettava tuo kauhea ja hirvittävä tuomio: menkää pois, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka perkeleelle ja hänen enkeleillensä valmistettu on!
Puhjennut sitten kyyneliin ja alkanut kertoa kuunteleville luostariveljille: »Olin pappi kuin te, olin hurskas kuin te, luin hartaana messukirjaanne, luin tuskassa, tunsin hehkuni, veri nuori ja kuuma kun sykkäili. Mun vaaleat kutrini oli kuin kulta; ens kerran kun päälaen kaljuksi multa he leikkasivat, putos kaune sen kuin niitetty nurmi ois keväinen.»
Varvut leikkasivat hänen sormiaan, mutta sitä hän ei tuntenut. »Alma, elä ole lapselinen.» Nymark seisoi hänen vieressään ja koetti nostaa häntä ylös. »Kuule minua, tuo on turhaa. Ei yksikään silmä ole meitä nähnyt, ei kukaan tiedä, minä vannon ettei se kuolemahetkelläkään tule huuliltani. Alma, armas, tottele minua.» Hän sai hänet vihdoin ylös ja pudisteli sammalia hänen nutustaan.
Ja nuot riivatun isot vaunut, kuinka syviä uurteita niitten pyörät leikkasivat pihaan! Minulta menee kolme päivää, ennenkuin taas saan huoneet siivotuksi. Mutta minä menen tieheni koko talosta, jos he vielä kerran tänne tulevat".
Hattu päässä syövät eivät olleet tietävinään mitään, vaikka toiset olivat avopäin, eivätkä avopäin syöjät olleet tietävinään mitään lakkipäisistä, hyvässä ystävyydessä rupattelivat vain keskenään hyvällä ruokahalulla, leikkasivat leipää ja lihaa ja suut pulluilivat täysinä.
Päivän Sana
Muut Etsivät