Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Tästä ei ole pitkä matka kotimaiseen politiikkaan, ja luettelemainsa tapahtumain johdosta on lehti laatinut erikoisen tulta tuiskuvan artikkelin hallitusta vastaan. »Vaalitaistelujen aikana ja ennen sitä piti hallitus tarkan huolen siitä, ettei totuus Tonkinin asiain huonosta tilasta tulisi julkisuuteen. Ja viisasta kyllä!
Epäilenpä, olisiko Torsten nyt samaa mieltä minun kanssani, naurahti Ebba, ja sentähden on parempi, että me kolme liittolaista arvaamme yhdessä. Tässä on yksi lehti, johon on kirjoitettu: "Würgen 20. päivänä tammikuuta 1702." Ystäväni on sen ehkä unohtanut.
ELMA. Se vielä Manan kartanossa, siellä, Miss' soivat synkeet kuuset, kukoistakoon! TYKO. Oi impi kaunis, lempeä ja tyyni Kuin kesä-yöllä uneksuva päivä, Elä onnellisna, onnellisna aina! ELMA. Mä kiitän. Mutta mikä vaivaa teitä? Te ette jaksa hyvin? TYKO. Hyvin juuri! Nyt ompi sydämmeni keveä Kuin kuivettunut lehti, Kun lempenne näin ihanasti loistaa Kuin pyhä kimmellys Olympin huipun.
Puhkeava lehti jo hiirenkorvalla lemahteli, maalin hajua levisi maalattavista seinistä ja lankuista, ja rannasta, jossa venheitä ja lotjia tervattiin, kuljettivat veltot etelätuulen huokaukset tuoreen tervan tuoksun katuja pitkin läpi koko kaupungin ja aukinaisten ovien kautta kaikkialle, yksin kirkkoonkin ja aina alttarin eteen, jossa parhaillaan juuri korjaustöitä tehtiin.
Kovin kamaloita variksenjalkoja nämä ovat noin hienolle paperille, vastasi soturi hämillään, mutta jatkoi kuitenkin kirjoitustaan ja oli vähitellen täyttänyt jokaisen lehden jollakin nimellä ja päivämäärällä, aina siihen saakka, kun kirjoitti "Pälkäne 6. päivänä lokakuuta 1713." Viimeinen lehti jäi kumminkin kirjoittamatta.
Olin kokonaan unohtaa Airolan Antin. Tahdotko vielä kuulla? Airolan Antti oli kirkossa käydessään saanut myöskin pitäjäntuvalla Laatokan näyttönumeron. "Katsos, muija", sanoi hän kotia tultuaan, "katsos mitä minä sain?" "Mitä se sitten on?" "Tämmöinen lehti vaan, jota ruotsalainen sanoo aviisiksi ja saksalainen tiitinkiksi". "No mitäs siinä on sitten hyvää?"
Vastikään, kun nyt esillä oleva lehti sydämenkirjassa vielä piilousi toisten lehtien takana, välttyivät näitten isonnus-lasien tuolta puolen sanat: viattomuus, rakkaus, ystävällisyys, hiljamielisyys, rehellisyys, uutteruus, miehuus. Mutta kun lehti käännettiin, luettiinpa toiselta sivulta: viha kuolemaan saakka, kostonpyyntö ijankaikkisuuden rajoja ulommalle.
Tämä johti luolaan, jossa tuskin oli tilaa kahdelle, kolmelle hengelle. Lähistöllä porisi kalliosta kristallikirkas lähde. Lähteen partaalla kasvoi muutamia omenapuita, mutta niitten oksilla oli vain jokunen kellastunut lehti eikä ainoatakaan hedelmää.
Kas, siinä näyte Lakia lujempi! Tuo salamerkki Saa miehen luuloon, että lukon särjin Ja vaimoltaan vein kunniansa aarteen. Nyt riittää! Miksi tätä kirjaan panna, Mik' uutattu ja niitattu on muistoon? Hän luki Tereuksen tarinaa; Ja lehti tuoss' on taitettu, miss' alttiiks Antautuu Philomela. Tässä kyllin! Takaisin kirstuun nyt, ja salpa kiinni! Yön lohikäärmeet, joutuun, joutuun!
ELISABETH. En ollenkaan käsitä. PASTORI. Elisabeth minä pelkään mitä pahinta. ELISABETH. Jumala varjelkoon Mitä sinä pelkäät? PASTORI. Hän oli niin liikutettu ja kummallinen. Kun nyt ajattelen, ei hän ole milloinkaan ollut senlainen. ELISABETH. No niin ? Mutta pahinta? PASTORI. Hän otti minulta hartaat jäähyväiset ja vapisi kuin haavan lehti. ELISABETH. Sinä uskot ?
Päivän Sana
Muut Etsivät