United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se oli kauheaa! Hän vapisi kuin haavan lehti ja kyyristyi sohvan nurkkaan vyöliina silmillä. Mielikuvitus oli aivan irrallaan. Tuntui, että kamarissa oli uunin tausta täynnä kahvia, ja että kahviastiassa ei ollut kuin vähän pohjalla. Kuvasti mieleen, että hyvin pienet olennot kantoivat kahviastiasta kamariin uunin taakse. Hän kurkisti vyöliinan laidan alta.
Missähän se lieneekään se tämänpäiväinen lehti? Eikö Reetta sitä jo ole ? HILMA. Kah, Onni! Hyvää päivää! En tiedä, mutta tännehän sillä on aina tapana se . ONNI. Mitä haet, kultaseni? HILMA. En mitään. HILMA. Kiitos! (Istuu ja rupeaa lukemaan.
Hän ei mene Vinitiuksen luo, mieluummin hän täällä kantaa puita hypocaustumiin kuin on siellä ensimmäisenä palvelijana. Hän ei tahdo! Hän ei voi! Hän rukoilee, että herra häntä armahtaisi. Herra antaa vaikkapa ruoskia häntä joka päivä, kunhan vain ei lähetä pois talostaan. Tyttö vapisi kuin lehti. Hänen mielensä oli kuohuksissa, hän pelkäsi ja ojensi tuskallisesti käsiään herransa puoleen.
Kaks' on kaunista kesällä: Lehti puussa, ruoho maassa, Minä kohta kolmantena, Minä lehti liehumassa, Minä kukka kuulumassa, Minä heinä heilumassa. Vaan en huoli, huoli'kana, Hyvä heinä heilumahan, Hyvä kukka kuulumahan. Lemmenlehti liehumahan; Ei pahat hyvästä tieä, Ei katalat kaunihista, Rupalötöt ruskiasta. Pullosuut punaverestä. Ei sovi Karjalan kihlat.
Joukahaisen lupaus on hänessä sytyttänyt rakkaudenkipinän; tämä on hänessä syttynyt sangen myöhään, mutta leimahtaa nyt sitä hillitsemättömämmäksi tuleksi, samoin kuin kulovalkea loppupuolella kesää, jolloin jo lehti puussa, ruoho maassa on menettänyt tuoreutensa, pahemmin rajuaa, kuin mehuisan kevään aikana.
Minä hiivin syvälle vitsatuoliin jättiläisen kokoinen, viuhkan tapainen, lampun valossa smaragdinviheriäisenä kimeltävä sanajalan lehti heilui pääni yllä ja toiset koskivat sivulta hyväillen niskaani ja alastomia hartioitani. Minä istuin siinä ikäänkuin varjoovan päällystimen suojassa ja tunsin olevani piilossa.
Sillä joka lehti niinkuin kaikki muutkin ovat ihan tismallansa, kaikki sillä paikalla, missä sen oleman pitää, niin ettei mikään heissä ole sattumalta siellä taikka täällä, niinkuin usein sitä näet muissa puissa, esm. kataja retukassa taikka pukunsa puolesta jokseenkin huolimattomassa leppä-puussa.
Johannes ei osannut ruotsinkieltä, ja sitä oli siihen aikaan välttämättömästi osaaminen jokaisen, joka tieteen tielle tahtoi antautua. Siinä tuli kohta kova hänen eteensä. Kirkkoherra antoi hänelle ruotsalaisen kirjan ja sanoi: «Lue ulkoa ensimäinen lehti!« Ja Johannes luki väsymättä, vaikka hän ei pitkään aikaan ensinkään ymmärtänyt mitä luki.
Oikein helpottavalta tuntui Viion leskestä, kun Elsa tuli kotia. »What a fine girl!» sanoi vieras katsellen Elsaa kauan aikaa kallella päin, tarttui sitten molemmista käsistä kiinni ja sanoi: »Voi lempsatti! Ollappa minä pulska merimies, niin...» ja hän sieppasi Elsaa vartalosta ja huiskautti kohona ympäri. »Kevyt kuin lehti!» Viion leski läiskäytti kämmeniään yhteen ja huudahti: »Latun Liisa!»
Bismarck on laskeutunut alakuloisena alas rappuja H.M. Venäjän keisarin puheilta ja lausunut: »Tsaari on mykkä kuin muuri». Ja mikä selvä viittaus! Hän on kiittänyt isäntäänsä ranskankielellä. Oo, ranskankieli on yhä vielä loistavasti säilyttänyt asemansa korkeimman diplomatian kielenä! Näiltä retkiltä palauttaa lehti lukijansa takaisin Pariisiin. Näyttelyssä on eilen käynyt yli 300,000:n hengen.