Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Silloin hän näki kuvastimessa Lauran istumassa sängyssään. Ja he kuvastimen kautta hymyilivät toisilleen. »Kuule, äiti.» »Mitä, kultaseni?» »Tuo Veli Erkki tänne minulle.» Kun äiti lähti hakemaan sitä, huusi Laura jälkeen: »Elä tuo laatikkoa, tuo vain itse poika.» Nuken saatuaan Laura katseli sitä vähän aikaa ja sanoi: »Minä pidän tästä.» Hän käski äidin mennä illalliselle.
Kumpikin oli iloinen, semminkin Leena. Vaikka Leenan jalat olivat kuin kaksi lahonnutta pökkelöä, joita väliin piti kaksin käsin siirrellä ja nostella, niin olisi hän ollut valmis Lauran kanssa vaikka tanssimaan, jos tämä olisi saanut sellaisen päähänpiston.
Hän pulppuaa hymyä kuin pieni, mutta ehtymätön lähde vettä.» Sitä pulppusi niin runsaasti, että Lauran aivan kuin helpotuksekseen täytyi tuon tuostakin käydä vuodattamassa hymyä isälle ja äidille.
Kun Laura jäi vähäksi aikaa ääneti, niin Leena käytti hyväkseen tilaisuutta ja lähti kiireellä pois. Mutta kun hän oli ovella menossa, kuuli hän Lauran äänen: »Leena.» Leena kääntyi ja sanoi: »Laura kulta, Leenalla on jo kiire keittämään.» Laura sanoi sulalla isänsä suulla: »No, Leena on hyvä ja toimittaa sen asian, niin minä olen kiitollinen.» »Minkä asian, kultaseni?»
Ja hymyillen hän jatkoi: »Olen ollut huomaavinani, että tytöt mielellään leikkivät poikaa. Arvelin jotakin tuon tapaista minäkin, että Laura tahtoo näytellä Veli Erkkiä. Kysymys on silloin, miten käy Kirstin. Eikö hän virkoa kuolleista? Minä olen niin utelias näkemään, että menen Lauran kanssa ostamaan tuon hatun. Tahi: ei!
«Ah, nyt selkenee asia minullekin!» huudahti Henrik, «ja sulhanen on majuri Arvi G *! Eikö niin?» «Niin juuri! Laura pääsee hyviin naimisiin. Majuri G * on sangen sivistynyt ja kunnon mies ja vielä sen lisäksi varakaskin. Hän lienee pyytänyt Evelinaa Kaarinan kanssa muuttamaan kauniille tilallensa Akselholmaan ja pitämään hänen ja Lauran kotia omanaan. Eevaseni, tarjoa liikkiötä Henrikille.
Päivölässä ennen oli ollut lehtorin rouvan mielestä niin kaihoisan hiljaista ja painostavan yksinäistä, että hänen oli ollut kerrassaan tuskallista katsella tuota alati hymyilevää Kirstiä, mutta nyt siellä näytti niin vilkkaan eloisalta noiden kahden elämäniloisen olennon näkyessä neljänä, että hän omasta halustaan makasi pitkät ajat Lauran vierellä lattialla kuin samanikäinen leikkitoveri.
"Ah niin, se armas Walter Scott," huokasi viskaalin rouva. "Hän ei voi kirjoittaa muuta kuin delicatesse." Laura kuuli tuon. "Olettehan veitikka," sanoi hän hiljaa Yrjölle ja katsahti häneen. Taivas, tuota katsetta! Ensimmäinen française alkoi viimein. Yrjö Lauran ja Niilo Ainan kanssa tanssivat vastatusten. Mitä keskusteluja Lauralla ja Yrjöllä oli, siitä ei ole varmaa tietoa.
He istuivat vakavina ja äänettöminä Lauran vuoteen ääressä. Ja kyökissään Leena kahden vastakkain asetetun tuolin avulla laskeutui polvilleen kolmannen kerran. Juuri ennen lääkärin tuloa heräsi Laura virkeän ja iloisen näköisenä. »Hyvää huomenta, neiti Unikeko», sanoi lääkäri tervehtiessään Lauraa, joka vielä oli sängyssään. »Meillä muilla on pian ilta.»
»Vai niin, vai sähkösanoman oikein», tuumi lääkäri. »No veli tulee tietysti lentokoneella.» »Uskooko lääkärisetäkin, että veli tulee tänään?» uteli Laura. »Sydämestäni toivoisin, pikku ystäväni», vastasi lääkärisetä ja hyvästeli Lauran. Mennessään hän selitti vanhemmille, että Laura on liian yksinäinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät