Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Tuolla sisällä oli hän kuvitellut, että kun vaan Löfving päästää hänet ulos kävelemään, saa hän kyllä pian ja helposti tietää mihin Attila on viety. Nyt hän kuitenkin turhaan tähysteli, ei vähintäkään jälkeä siitä, joka oli hänelle kaikki. Kysyä hän ei rohjennut, olisi vaan ilkuttu. Sentähden nähköön yksin Jumala mitä hän kärsii. Vähän matkan päässä siitä missä Maria seisoi näkyi pieni lato.
Sauhu, tuhka tuiski sieltä silmiin; Pihass' ol' vaan lato palamatta, Sinne läks' hän leposijaa saamaan. Oven suulle tultuaan hän seisoi, Kuullen isäns' ääntelevän siellä: "Keltä kuullen, tokko Tuomas petti? Josko, josko ei lie pettänytkään! Anna, Herra, hänen syytöin olla!
Mutta juuri kuin oli huomattu muiden rakennusten joutuvan auttamattomasti tulen omiksi ja osa niistä jo oli hajonnut, kääntyikin tuuli. Silmänräpäyksessä oli lato, jonka ulkopää enää vaan vähän hehkui, ilmitulessa, ja liekit pyrkivät kattoa pitkin asuinkartanoon.
Siellä maalla on nyt syksy... Siellä on nyt rannan ruskea kaislikko ja uuvahtava, alakuloinen laine. Siellä on luhdalla täysinäinen lato ja ladon ovella pieles, kuusen oksilla katettu; ja ladon takana on haapa, joka on seulonut lehtensä sen seinämille ja katolle.
Lato muuttui syväksi kaivoksi, jonne kuu kamalan värittömänä kuumotti, ja ylhäälle kaivon laidalle ilmestyi Aappo, joka nauroi ja piteli Ojanniemen Marin nukkea kädessään uhaten pudottaa sen kaivoon. Se nukke muuttui suureksi kiveksi. Hän huusi Latun Liisaa apuun. Vaan huutonsa ei kuulunut mihinkään kaivosta eikä hän saanut lopulta ääntä suustaan, ei voinut hengittääkään.
On niinkuin ei sitä olisi eikä olisi koskaan ollut; niinkuin ei tämä metsäni siitä olisi tiennyt. Tapaan lampeni iltahämärässä yhtä levollisena kuin aamulla, korpi on yhtä totinen, ja niitty ja lato ovat yhtä salamyhkäiset.
Mutta vihdoin he rohkaistuivat: Varovasti, puiden takana piilotellen he hiiviksivät yhä lähemmäksi petoa. Ahon laidassa oli Immosen vanha, tyhjä lato ja Otto ehdotti: Kierretään tuolta toiselta kautta ja mennään latoon ja ärjäistään sieltä! Niin he tekivätkin. Suuren kierroksen tehtyään pääsivät he Immosen matalan ladon luo. Ja siinä alkoi uusi neuvottelu.
Rantatörmä oli väkeä mustanaan. Mikä ihme sitä pitelee? Se kun on tehty tulvainkin varalta, kosken mylly, tuumaili Matti. Vedenpaisumus tämä on eikä enää tavallinen tulva. Yhä se vain seisoo! Kun ei tulle vettä kovempaa, sanoi Matti. Mutta tuskin oli hän sen sanonut, kun kuului huuto: Nyt se menee! Suvantoon oli kokoontunut puuruhka, jonka keskustana oli iso lato.
Päivän Sana
Muut Etsivät