Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
"Sammutit lampun, kuinka minä siis saattaisin tuntea sinut?" Samassa Vinitius huomasi Lygian, joka makasi viitan päällä seinävierustalla. Vinitius ei enää saanut sanaa suustaan, vaan lankesi polvilleen. Ursus tunsi hänet nyt ja huudahti: "Kiitos olkoon Kristukselle! Mutta älä herätä häntä, herra." Vinitius katseli häntä kyyneleet silmissä.
Naisvangit keksivät monta erilajia makeisia: sulatettiin sokeria ja seotettiin maitoon, tahos kuivattiin kolme, neljä tuntia lampun päällä, vesi haihtui ja maito konvehti oli valmis. Eräs "makeistehtailija" onnistui nauriista valmistaa konvehteja. Makeiset annettiin sairaille tovereille saadakseen edes näin huojentaa heidän surkeuttansa.
Yksin jäätyään opettajatar sammutti lampun, veti ikkunaverhon ylös, istui pöydän päähän lynkäpäisilleen toista kättä vasten ja antoi kyynelten vuotaa omin valtoinsa, katsellessaan kuun valaisemaa maisemaa. Mutta ovi aukeni ja Esteri astui sisään. Opettajatar nousi, kääntyi selin Esteriin. »Minkä vuoksi et mennytkään hiihtämään?» Ei vastausta. Opettajatar kääntyi päin.
Isäntänsä viittauksesta hän sytytti vieressään olevan hopeajalkaisen lampun ja painoi erästä marmoriseinän liitosta. Marmorilevyt kääntyivät akselinsa ympäri. Pappi lamppua kantaen edellä ja toiset kaksi jäljessä menivät aukon kautta pieneen matalaan huoneeseen, jonka ovi sulkeutui taas äänettömästi. Ei piirtoakaan ollut seinässä oven paikkaa näyttämässä.
Pastori oli tällä välin sijoittunut tuon pienen, lampun valaiseman ja kukkien somistaman pöydän taakse ja äiti antoi tyttärelleen vihjauksen virren alottamiseksi. Eräästä sivuovesta astui aivan hiljalleen sisään lyhyehkö, suurilla vaaleanpullakoilla, harvan punervan poskiparran ympäröimillä kasvoilla varustettu mies.
Iltasin istuivat he useinkin kahden kesken lampun valossa, jolloin kapteeni kertoili meri-elämän monipuolisia seikkailuja ja juttuja, kiikutellen polvillansa pikku Helmiä. Tämä useinkin nukkui siihen, jolloin isä riisui hänet ja vei vuoteesen nukkumaan; sitten he taas jatkoivat keskustelua ja jatkui se enemmiten myöhäiseen yöhön.
Kun lääkäri ei ollut taipuvainen tyydyttämään hänen toiveitaan tällä alalla, kiihtyi siitä yhä hänen halunsa oppia tuntemaan, mistä asioista kaikki hänen tuttavansa puhelivat. Ja eräänä iltana, kun Rolf oli poissa jonkin sairaan luona, istui hän sohvan nurkassa, lukien lampun valossa "Madame Bovarya". Hän oli niin kiintynyt lukemiseensa, ett'ei hän huomannut Rolfin kotiin tuloa.
"Ja minne aikoo parooni viedä minun?" kysyi Elvira äänellä, joka osoitti kuinka arvottomalta elämä jo näytti tälle vielä nuorelle naiselle. "Sitä en tiedä. Tehkää hyvin ja seuratkaa minua" sanoi herra Mörk, avaten oven sammutettuansa lampun huoneessa.
Sen takana näytti minusta ikääskuin olisi ollut musta hauta, jonka kuitenkin, kun silmä tottui lampun valoon, huomasin sohvaksi, jonka edessä seisoi melkein yhtä pitkä maalattu työpöytä.
FAUST. MEFISTOFELES, FAUST. Sakastin ikkunasta läikkyy Ikuisen lampun loiste ylöspäin, Sivuille hälvenee se vähittäin, Ja ympärill' yön varjot väikkyy: Samaten mun sielun' yöhön riukee. MEFISTOFELES. Ja munpa niinkuin kiima-kissa hiukee, Jok' ylös tikkapuita kiipii Ja harjaa myöten hiljaa hiipii. Niin hurskas mull' on mieli silloin: Näpistys viettelee tai kiima illoin.
Päivän Sana
Muut Etsivät