Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
"Ja kuitenkin", jatkoi Bengt, ja äänen sointu oli samalla sekä hellä että mahtipontinen, "kuitenkin voi yksi ainoa silmänräpäys muuttaa kaikki ja pelastaa sielunne, Erikson. Ei tarvitse muuta, kuin että laskeudutte polvillenne minun rinnallani ja otatte vastaan Herran Jeesuksen muistakaa, että hyvän Paimenen syli on aina avoin vastaanottamaan kadonnutta lammasta..."
Joskin olemme ymmärtäneet sen, että »taistelu olemassaolon puolesta» pakottaa suden raatelemaan lammasta, niin on siveellinen tunteemme aina pannut vastalauseensa kettujen menettelyä vastaan, jotka hanhiparveen päästyään haaskaavat sen viimeistä päätä myöten ja näyttävät tekevän sitä vain omiksi huvikseen. Me itse, me emme koskaan tekisi sillä tavalla!
Ville-ukko ei kuullut kysymystä, eikä vielä toistakaan. Nimismies nousi, kääntyi häneen päin. »Hyvää päivää!» Ville kumartaa. »Asiaa?» »Häh?» »Asiaa!» »Niin, niin asiaa on. Nähkääs kun varastivat, häjyt, varastivat kaksi lammasta yht'aikaa...» »Kutka?» »Häh?... Niin, niin todella, kaksi.
"Saisimme nähdä, Elsa", vastasi Gottfried. "Jos sudet hätyyttäisivät jotakin Lutherin lammasta, en minä luule, että hän huolisi paljon, millä aseella hän pelastaisi sen taikka millä vaaralla." Evan kertomus. Nimptschenissä 1516. Suuria muutoksia on tapahtunut näinä kolmena viime vuonna täti Cottan perheessä.
Ja se tulikin. Ei kuitenkaan äkisti, vaan vähitellen kohosi nuot onnettomuuden synkät pilvet. Niinkuin onnettomuus harvoin tulee yksin, vaan sen edellä jo käy muita pienempiä, jotka ikäänkuin lausuvat: "ole varoillasi!" niin kävi tässäkin. Eräänä päivänä, näet, syöksi metsästä kaksi lammasta läähöttäen ja näännyksissä kartanolle. Päästyänsä karjapihaan kaatuivat ne maahan.
Pohjan piika pikkarainen, vaimo valkeanverinen, teki liiton päivän kanssa, päivän kanssa, kuun keralla yhen ajan noustaksensa ja yhen havataksensa: itse ennen ennätteli, ennen kuuta, aurinkoa, kukonki kurahtamatta, kanan lapsen laulamatta. Viisi villoa keritsi, kuusi lammasta savitsi, villat saatteli saraksi, kaikki vatvoi vaattehiksi ennen päivän nousemista, auringon ylenemistä.
Talvella hoiti vaimo kahta lehmää ja kahta lammasta, mutta kesällä auttoi hän miestään tervan poltossa, ja elukat saivat parhaastaan tulla omin neuvoin toimeen, paitsi silloin, kun satuttiin saamaan kylästä joku paimenpoika ruokapalkalla. Heidän ainoa rikkautensa oli tyttö, jonka nimi oli Erika ja jota kutsuttiin Riikaksi.
Ja onko kukaan kuullut, että se mies olisi koskaan uskaltanut toista ottaa rintapäähän?... sellainen nahkasäkki!» »Luja mies se on kuitenkin», väitti Iikan Antti, »kuitenkaan ei sellainen, ettei tämän näköinen mies siltä yhtä lammasta tohdi einespalaksi ottaa. Mutta missä se keitetään?» »Mennään metsään», sanoi Karhun Esa, »otetaan sieltä Rotkon muorilta pata, suolat ja leivät.»
Heidän perästänsä astui sisään mies taluttaen lammasta, jota hän uskollisesti piteli kiinni niskasta, samalla kun hän lakkaamatta tirkisteli isäntään. Viimemainittu vihdoin viittasi kädellään, jolloin mullah nousi ylös, veti esiin puukkonsa ja meni lampaan luoksi.
Hän oli toimittanut leskelle neljäntoista plootun vuotuisen eläkkeen, joka oli suuri summa sotilaan leskelle. Hän oli hankkinut hänelle uudet kartat, uuden kehruurukin, pienen maatilkun pellavanviljelystä varten ja kuusi kaunista lammasta puhumattakaan punaisen- ja valkeankirjavasta lehmästä, joka oli muorin lemmikki.
Päivän Sana
Muut Etsivät