Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
"Niin, sen tietää Jumala, sydämellisemmin ja totisemmin, kuin sinä kenties nyt ymmärrät, ja sentähden..." "Ei, katsos, minä olen todellakin jotenkin taitava kiinalaisessa pelissä, näetkös, numeron kolmetoista laskin paikalla uurnaan jalallensa ... ja sentähden, sanoit sinä?" "Ja sentähden, Annette, täytyy minun sanoa, että käytöksesi äitiäsi kohtaan viilsi sydäntäni.
Mitäs pahaa siinä oli, että kotonani vähän leikkiä laskin? Kosmin. Kotonasi? Oletko Roposen poika? Juhana. Olen. Kosmin. Niin no! Sinä pääset nyt tällä kertaa. Mutta muista olla varovampi vast'edes. Menkää! *Audotja, Kosmin, Vouti.* Audotja. Tuoko siis on Kolja Kosmin! Kuinka suuresti olet muuttunut! Vieläkö minua muistat? Vieläkö muistat orjaraukkaa, jonka tähden itsekin niin paljon kärsiä sait?
Minä tunsin nyt yht'äkkiä, että kuuluin siihen paikkaan, tunsin veren salaisen yhteyden mummon ja lapsenlapsen välillä, ja innostuneena tästä tunteesta istahdin minä vuoteen syrjälle ja laskin hiljaa käsivarteni hänen päänsä alle. Onnen hymy välähti hänen suurissa, vahvoissa kasvoissansa; hän asetti päänsä käsivarrelleni väsyneen lapsen tavalla, joka tahtoo nukkua.
Sallitko, Martha sanoi serkkuni, Konrad Althaus, tanssiaisissa kreivitär L:n luona että esittelen sinulle everstiluutnantti, parooni Tillingin. Minä kumarsin. Serkkuni poistui, ja luullen että esitelty tahtoi tanssia kanssani, nousin tuoliltani ja laskin käteni hänen käsivarrelleen. Suokaa anteeksi, rouva kreivitär sanoi parooni hiukan hymyillen minä en osaa tanssia.
Minä seisoin aivan likellä häntä ja katselin häntä, vaan kuitenkin hän yhä istui tuossa synkkä-otsaisena mietteissänsä. Hän hykähti niin, kun minä laskin käteni hänen olkapäällensä, että hän hykähytti minuakin. "Sinä yllätät minut", lausui hän melkein vihaisesti, "juuri kuin soimaava haamu!" "Minun täytyi ilmoittaa itseni jollakin lailla", vastasin minä. "Olenko kutsunut sinut alas tähdistä?"
Kyllä minäkin olen pitävä häntä silmällä", kuiskasi hän minulle etuhuoneessa sinisen samettipuvun kadotessa rappusissa. Kovin alakuloisena laskin alhaalla pienen kukkaroni pöydälle. Palkinnoksi sain suutelon sekä vakuutuksen, että "kaikki pienet uhraukseni" kaikissa tapauksissa vähän ajan kuluttua tulisivat maksetuiksi tuhat vertaa runsaammin.
Kun vavan laskin olaltani, Ja loihdin ongen syljellä, Niin useampi kala pani Sen kohta leukapieleensä. Se aik' on mennyt milloin, milloin, Niin herttaisessa valossa Maailma hohtaa, kuni silloin? Ei tällä puolen hautoa. KES
Päivän Sana
Muut Etsivät