Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Kun tämä tämmöinen urakka suoritetaan kaiken muun vakaisen päivätyön päälle, ei ole ihme, jos illan sankari lopulta vedetään esiin jonkun sängyn tai sohvan alta, jonne hän on nukkunut. Usein taas väsyy "yleisö" kesken ohjelman ja pakottamalla pakottaa tuon vaivojansa säästämättömän taideniekan levolle ennenaikojaan. Silloin nukkujan pölyisille poskille tavallisesti jäävät yöksi kyynelten uurteet.
Hedvig Sofia itki linnaansa ja hymyili kyynelten lomassa. Saksin ja Puolan kuningas Fredrik August, joka oikeassa kädessään puristi hevosenkengän kokoon, vei hiljaisuudessa sotajoukkonsa Liivinmaan rajoille, samalla kun hänen lähettiläänsä puhuivat sanoja makeita kuin hunaja ikuisesta ystävyydestä.
Lempeän tytön osottama syvä tunteellisuus kosketti herkkää kieltä tähän asti ikäänkuin puutumuksen tilassa olleessa sydämessäni. Silmäni, jotka olivat niin kauan pysyneet kuivina, täyttyivät kyynelillä. Kun olin voittanut mielenliikutukseni, huomasin Editinkin olevan kyynelten vallassa. »Jumala siunatkoon teidän sääliväistä sydäntänne», sanoin. »Haluatteko nähdä hänen kuvansa?»
Kuningas ensimäiseksi huomasi prinssin, huudahti ääneensä ja rientäen hänen luoksensa puristi hänet rintaansa vasten. Kuningatar ja sisaret syleilivät ja suutelivat myös häntä ja kysyivät kesken kyynelten, miten hän oli pelastunut. Prinssi kertoi heille kaikki juurta jaksain. Pian tieto prinssin takaisintulosta levisi yli koko kaupungin ja kaikkialla se herätti riemua ja iloa.
Professori sovitti niin, että hän tapasi Magnan juuri kun tämä, useampia paketteja kädessään, näytti kääntyvän kotiin päin. Joko neiti on tehnyt ostoksensa? kysyi hän ystävällisesti. Magna katsahti iloisesti häneen ja vastasi myöntävästi, mutta professori huomasi, että hänen hymyilynsä oli teennäistä ja silmissään näkyi kyynelten jälkiä.
Hänen mielessään soivat runoilijan sanat: "Hän vaipuu kyynelten virtoihin ja tuomion iskuista uusitaan ja hyödyksi saa." "Ehkä", ajatteli hän nöyrästi, "on minun elämäntehtäväni oleva auttaa Jumalan henkeä tässä työssä." Kun tuo suuri murros tapahtui Falkensternin kodissa, oli pikku Sven juuri täyttänyt seitsemän vuotta.
Ja hän nosti vaimonsa pään nähdäkseen hänen silmiinsä ja luki niiden kirkkaasti kimeltävien kyynelten takaa: niin, Rafael, juuri niin! Nu da, nu da, pani muukalainen, ikäänkuin sanoakseen, että jotakin sellaista hän oli odottanutkin, ja lyhyeen kumartaen poistui. Muut eivät ymmärtäneet saksankieltä. Niin paljon he kuitenkin ymmärsivät, ettei tässä oltu tehty mitään sopimusta leipäkannikasta.
Ja me tahdomme sen pitää vain itseämme varten, äiti, aivan niinkuin sadun pyhästä Genovevasta tai sadun pikku merenneidosta!... Vai mitä, äiti?" "Niin, kultunen, vain itseämme varten..." Ester silitti hänen tukkaansa ja hymyili kyynelten lomasta; nuo molemmat sadut olivat "salaisuutena" heidän kesken, ei kukaan muu saanut niitä kuulla eikä tietää, että ne olivat olemassa.
Pidä varalta, noin neljännestunnin kuluttua me ainakin olemme jo liikkeellä. Kyllä. Niin, hyvästi nyt. Vielä pari suutelua, ja sitten hän läksi. Annoin kyynelten nyt juosta valtoinaan. Minä hupsu! En tietänyt, miksi itkin, en oikeastaan ollut pahoillani enää, en peljännyt mitään Antin suhteen, enkä millään muotoa olisi tahtonut häntä jäämään huviretkeltä pois.
Ethän ole enää levoton, ethän?» »En minä nyt enää, kun sinä taas olet luonani.» »Ja tiedätkö mitä?» sanoi nuorukainen miltei vallattomasti. »Juuri näin sen piti käydäkkin, muutenhan se olisi ollut ... sitä samanlaista!» He pyrskähtivät molemmat nauramaan ja tyttö katseli nuorukaista kyynelten välitse. Heikko aamunsarastus pilkisti ikkunasta sisään. »Etkä sinä tiedäkkään vielä kaikkea.
Päivän Sana
Muut Etsivät